tunnuste

Estonian

Noun

tunnuste

  1. genitive plural of tunnus

Finnish

Etymology

tunnustaa + -e

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtunːusteˣ/, [ˈt̪unːus̠te̞(ʔ)]
  • Rhymes: -unːuste
  • Syllabification(key): tun‧nus‧te

Noun

tunnuste

  1. bill of acceptance

Declension

Inflection of tunnuste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative tunnuste tunnusteet
genitive tunnusteen tunnusteiden
tunnusteitten
partitive tunnustetta tunnusteita
illative tunnusteeseen tunnusteisiin
tunnusteihin
singular plural
nominative tunnuste tunnusteet
accusative nom. tunnuste tunnusteet
gen. tunnusteen
genitive tunnusteen tunnusteiden
tunnusteitten
partitive tunnustetta tunnusteita
inessive tunnusteessa tunnusteissa
elative tunnusteesta tunnusteista
illative tunnusteeseen tunnusteisiin
tunnusteihin
adessive tunnusteella tunnusteilla
ablative tunnusteelta tunnusteilta
allative tunnusteelle tunnusteille
essive tunnusteena tunnusteina
translative tunnusteeksi tunnusteiksi
abessive tunnusteetta tunnusteitta
instructive tunnustein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tunnuste (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tunnusteeni tunnusteeni
accusative nom. tunnusteeni tunnusteeni
gen. tunnusteeni
genitive tunnusteeni tunnusteideni
tunnusteitteni
partitive tunnustettani tunnusteitani
inessive tunnusteessani tunnusteissani
elative tunnusteestani tunnusteistani
illative tunnusteeseeni tunnusteisiini
tunnusteihini
adessive tunnusteellani tunnusteillani
ablative tunnusteeltani tunnusteiltani
allative tunnusteelleni tunnusteilleni
essive tunnusteenani tunnusteinani
translative tunnusteekseni tunnusteikseni
abessive tunnusteettani tunnusteittani
instructive
comitative tunnusteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tunnusteesi tunnusteesi
accusative nom. tunnusteesi tunnusteesi
gen. tunnusteesi
genitive tunnusteesi tunnusteidesi
tunnusteittesi
partitive tunnustettasi tunnusteitasi
inessive tunnusteessasi tunnusteissasi
elative tunnusteestasi tunnusteistasi
illative tunnusteeseesi tunnusteisiisi
tunnusteihisi
adessive tunnusteellasi tunnusteillasi
ablative tunnusteeltasi tunnusteiltasi
allative tunnusteellesi tunnusteillesi
essive tunnusteenasi tunnusteinasi
translative tunnusteeksesi tunnusteiksesi
abessive tunnusteettasi tunnusteittasi
instructive
comitative tunnusteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tunnusteemme tunnusteemme
accusative nom. tunnusteemme tunnusteemme
gen. tunnusteemme
genitive tunnusteemme tunnusteidemme
tunnusteittemme
partitive tunnustettamme tunnusteitamme
inessive tunnusteessamme tunnusteissamme
elative tunnusteestamme tunnusteistamme
illative tunnusteeseemme tunnusteisiimme
tunnusteihimme
adessive tunnusteellamme tunnusteillamme
ablative tunnusteeltamme tunnusteiltamme
allative tunnusteellemme tunnusteillemme
essive tunnusteenamme tunnusteinamme
translative tunnusteeksemme tunnusteiksemme
abessive tunnusteettamme tunnusteittamme
instructive
comitative tunnusteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tunnusteenne tunnusteenne
accusative nom. tunnusteenne tunnusteenne
gen. tunnusteenne
genitive tunnusteenne tunnusteidenne
tunnusteittenne
partitive tunnustettanne tunnusteitanne
inessive tunnusteessanne tunnusteissanne
elative tunnusteestanne tunnusteistanne
illative tunnusteeseenne tunnusteisiinne
tunnusteihinne
adessive tunnusteellanne tunnusteillanne
ablative tunnusteeltanne tunnusteiltanne
allative tunnusteellenne tunnusteillenne
essive tunnusteenanne tunnusteinanne
translative tunnusteeksenne tunnusteiksenne
abessive tunnusteettanne tunnusteittanne
instructive
comitative tunnusteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tunnusteensa tunnusteensa
accusative nom. tunnusteensa tunnusteensa
gen. tunnusteensa
genitive tunnusteensa tunnusteidensa
tunnusteittensa
partitive tunnustettaan
tunnustettansa
tunnusteitaan
tunnusteitansa
inessive tunnusteessaan
tunnusteessansa
tunnusteissaan
tunnusteissansa
elative tunnusteestaan
tunnusteestansa
tunnusteistaan
tunnusteistansa
illative tunnusteeseensa tunnusteisiinsa
tunnusteihinsa
adessive tunnusteellaan
tunnusteellansa
tunnusteillaan
tunnusteillansa
ablative tunnusteeltaan
tunnusteeltansa
tunnusteiltaan
tunnusteiltansa
allative tunnusteelleen
tunnusteellensa
tunnusteilleen
tunnusteillensa
essive tunnusteenaan
tunnusteenansa
tunnusteinaan
tunnusteinansa
translative tunnusteekseen
tunnusteeksensa
tunnusteikseen
tunnusteiksensa
abessive tunnusteettaan
tunnusteettansa
tunnusteittaan
tunnusteittansa
instructive
comitative tunnusteineen
tunnusteinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.