tunnusomainen

Finnish

Etymology

tunnus (brand, label) + omainen (-like)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtunːusˌomɑi̯nen/, [ˈt̪unːus̠ˌo̞mɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -omɑinen
  • Syllabification(key): tun‧nus‧o‧mai‧nen

Adjective

tunnusomainen (comparative tunnusomaisempi, superlative tunnusomaisin)

  1. distinguishing, characteristic, trademark

Usage notes

This term is an exception among adjectives derived from omainen in that its modifier part (tunnus) is in nominative instead of genitive.

Declension

Inflection of tunnusomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tunnusomainen tunnusomaiset
genitive tunnusomaisen tunnusomaisten
tunnusomaisien
partitive tunnusomaista tunnusomaisia
illative tunnusomaiseen tunnusomaisiin
singular plural
nominative tunnusomainen tunnusomaiset
accusative nom. tunnusomainen tunnusomaiset
gen. tunnusomaisen
genitive tunnusomaisen tunnusomaisten
tunnusomaisien
partitive tunnusomaista tunnusomaisia
inessive tunnusomaisessa tunnusomaisissa
elative tunnusomaisesta tunnusomaisista
illative tunnusomaiseen tunnusomaisiin
adessive tunnusomaisella tunnusomaisilla
ablative tunnusomaiselta tunnusomaisilta
allative tunnusomaiselle tunnusomaisille
essive tunnusomaisena tunnusomaisina
translative tunnusomaiseksi tunnusomaisiksi
abessive tunnusomaisetta tunnusomaisitta
instructive tunnusomaisin
comitative tunnusomaisine
Possessive forms of tunnusomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tunnusomaiseni tunnusomaiseni
accusative nom. tunnusomaiseni tunnusomaiseni
gen. tunnusomaiseni
genitive tunnusomaiseni tunnusomaisteni
tunnusomaisieni
partitive tunnusomaistani tunnusomaisiani
inessive tunnusomaisessani tunnusomaisissani
elative tunnusomaisestani tunnusomaisistani
illative tunnusomaiseeni tunnusomaisiini
adessive tunnusomaisellani tunnusomaisillani
ablative tunnusomaiseltani tunnusomaisiltani
allative tunnusomaiselleni tunnusomaisilleni
essive tunnusomaisenani tunnusomaisinani
translative tunnusomaisekseni tunnusomaisikseni
abessive tunnusomaisettani tunnusomaisittani
instructive
comitative tunnusomaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tunnusomaisesi tunnusomaisesi
accusative nom. tunnusomaisesi tunnusomaisesi
gen. tunnusomaisesi
genitive tunnusomaisesi tunnusomaistesi
tunnusomaisiesi
partitive tunnusomaistasi tunnusomaisiasi
inessive tunnusomaisessasi tunnusomaisissasi
elative tunnusomaisestasi tunnusomaisistasi
illative tunnusomaiseesi tunnusomaisiisi
adessive tunnusomaisellasi tunnusomaisillasi
ablative tunnusomaiseltasi tunnusomaisiltasi
allative tunnusomaisellesi tunnusomaisillesi
essive tunnusomaisenasi tunnusomaisinasi
translative tunnusomaiseksesi tunnusomaisiksesi
abessive tunnusomaisettasi tunnusomaisittasi
instructive
comitative tunnusomaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tunnusomaisemme tunnusomaisemme
accusative nom. tunnusomaisemme tunnusomaisemme
gen. tunnusomaisemme
genitive tunnusomaisemme tunnusomaistemme
tunnusomaisiemme
partitive tunnusomaistamme tunnusomaisiamme
inessive tunnusomaisessamme tunnusomaisissamme
elative tunnusomaisestamme tunnusomaisistamme
illative tunnusomaiseemme tunnusomaisiimme
adessive tunnusomaisellamme tunnusomaisillamme
ablative tunnusomaiseltamme tunnusomaisiltamme
allative tunnusomaisellemme tunnusomaisillemme
essive tunnusomaisenamme tunnusomaisinamme
translative tunnusomaiseksemme tunnusomaisiksemme
abessive tunnusomaisettamme tunnusomaisittamme
instructive
comitative tunnusomaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tunnusomaisenne tunnusomaisenne
accusative nom. tunnusomaisenne tunnusomaisenne
gen. tunnusomaisenne
genitive tunnusomaisenne tunnusomaistenne
tunnusomaisienne
partitive tunnusomaistanne tunnusomaisianne
inessive tunnusomaisessanne tunnusomaisissanne
elative tunnusomaisestanne tunnusomaisistanne
illative tunnusomaiseenne tunnusomaisiinne
adessive tunnusomaisellanne tunnusomaisillanne
ablative tunnusomaiseltanne tunnusomaisiltanne
allative tunnusomaisellenne tunnusomaisillenne
essive tunnusomaisenanne tunnusomaisinanne
translative tunnusomaiseksenne tunnusomaisiksenne
abessive tunnusomaisettanne tunnusomaisittanne
instructive
comitative tunnusomaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tunnusomaisensa tunnusomaisensa
accusative nom. tunnusomaisensa tunnusomaisensa
gen. tunnusomaisensa
genitive tunnusomaisensa tunnusomaistensa
tunnusomaisiensa
partitive tunnusomaistaan
tunnusomaistansa
tunnusomaisiaan
tunnusomaisiansa
inessive tunnusomaisessaan
tunnusomaisessansa
tunnusomaisissaan
tunnusomaisissansa
elative tunnusomaisestaan
tunnusomaisestansa
tunnusomaisistaan
tunnusomaisistansa
illative tunnusomaiseensa tunnusomaisiinsa
adessive tunnusomaisellaan
tunnusomaisellansa
tunnusomaisillaan
tunnusomaisillansa
ablative tunnusomaiseltaan
tunnusomaiseltansa
tunnusomaisiltaan
tunnusomaisiltansa
allative tunnusomaiselleen
tunnusomaisellensa
tunnusomaisilleen
tunnusomaisillensa
essive tunnusomaisenaan
tunnusomaisenansa
tunnusomaisinaan
tunnusomaisinansa
translative tunnusomaisekseen
tunnusomaiseksensa
tunnusomaisikseen
tunnusomaisiksensa
abessive tunnusomaisettaan
tunnusomaisettansa
tunnusomaisittaan
tunnusomaisittansa
instructive
comitative tunnusomaisineen
tunnusomaisinensa

Synonyms

Derived terms

  • tunnusomaisesti

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.