tuhoon tuomittu

Finnish

Adjective

tuhoon tuomittu (not comparable)

  1. doomed

Declension

Inflection of tuhoon tuomittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative tuhoon tuomittu tuhoon tuomitut
genitive tuhoon tuomitun tuhoon tuomittujen
partitive tuhoon tuomittua tuhoon tuomittuja
illative tuhoon tuomittuun tuhoon tuomittuihin
singular plural
nominative tuhoon tuomittu tuhoon tuomitut
accusative nom. tuhoon tuomittu tuhoon tuomitut
gen. tuhoon tuomitun
genitive tuhoon tuomitun tuhoon tuomittujen
partitive tuhoon tuomittua tuhoon tuomittuja
inessive tuhoon tuomitussa tuhoon tuomituissa
elative tuhoon tuomitusta tuhoon tuomituista
illative tuhoon tuomittuun tuhoon tuomittuihin
adessive tuhoon tuomitulla tuhoon tuomituilla
ablative tuhoon tuomitulta tuhoon tuomituilta
allative tuhoon tuomitulle tuhoon tuomituille
essive tuhoon tuomittuna tuhoon tuomittuina
translative tuhoon tuomituksi tuhoon tuomituiksi
instructive tuhoon tuomituin
abessive tuhoon tuomitutta tuhoon tuomituitta
comitative tuhoon tuomittuine
Possessive forms of tuhoon tuomittu (type valo)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuhoon tuomittuni tuhoon tuomittuni
accusative nom. tuhoon tuomittuni tuhoon tuomittuni
gen. tuhoon tuomittuni
genitive tuhoon tuomittuni tuhoon tuomittujeni
partitive tuhoon tuomittuani tuhoon tuomittujani
inessive tuhoon tuomitussani tuhoon tuomituissani
elative tuhoon tuomitustani tuhoon tuomituistani
illative tuhoon tuomittuuni tuhoon tuomittuihini
adessive tuhoon tuomitullani tuhoon tuomituillani
ablative tuhoon tuomitultani tuhoon tuomituiltani
allative tuhoon tuomitulleni tuhoon tuomituilleni
essive tuhoon tuomittunani tuhoon tuomittuinani
translative tuhoon tuomitukseni tuhoon tuomituikseni
instructive
abessive tuhoon tuomituttani tuhoon tuomituittani
comitative tuhoon tuomittuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuhoon tuomittusi tuhoon tuomittusi
accusative nom. tuhoon tuomittusi tuhoon tuomittusi
gen. tuhoon tuomittusi
genitive tuhoon tuomittusi tuhoon tuomittujesi
partitive tuhoon tuomittuasi tuhoon tuomittujasi
inessive tuhoon tuomitussasi tuhoon tuomituissasi
elative tuhoon tuomitustasi tuhoon tuomituistasi
illative tuhoon tuomittuusi tuhoon tuomittuihisi
adessive tuhoon tuomitullasi tuhoon tuomituillasi
ablative tuhoon tuomitultasi tuhoon tuomituiltasi
allative tuhoon tuomitullesi tuhoon tuomituillesi
essive tuhoon tuomittunasi tuhoon tuomittuinasi
translative tuhoon tuomituksesi tuhoon tuomituiksesi
instructive
abessive tuhoon tuomituttasi tuhoon tuomituittasi
comitative tuhoon tuomittuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuhoon tuomittumme tuhoon tuomittumme
accusative nom. tuhoon tuomittumme tuhoon tuomittumme
gen. tuhoon tuomittumme
genitive tuhoon tuomittumme tuhoon tuomittujemme
partitive tuhoon tuomittuamme tuhoon tuomittujamme
inessive tuhoon tuomitussamme tuhoon tuomituissamme
elative tuhoon tuomitustamme tuhoon tuomituistamme
illative tuhoon tuomittuumme tuhoon tuomittuihimme
adessive tuhoon tuomitullamme tuhoon tuomituillamme
ablative tuhoon tuomitultamme tuhoon tuomituiltamme
allative tuhoon tuomitullemme tuhoon tuomituillemme
essive tuhoon tuomittunamme tuhoon tuomittuinamme
translative tuhoon tuomituksemme tuhoon tuomituiksemme
instructive
abessive tuhoon tuomituttamme tuhoon tuomituittamme
comitative tuhoon tuomittuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuhoon tuomittunne tuhoon tuomittunne
accusative nom. tuhoon tuomittunne tuhoon tuomittunne
gen. tuhoon tuomittunne
genitive tuhoon tuomittunne tuhoon tuomittujenne
partitive tuhoon tuomittuanne tuhoon tuomittujanne
inessive tuhoon tuomitussanne tuhoon tuomituissanne
elative tuhoon tuomitustanne tuhoon tuomituistanne
illative tuhoon tuomittuunne tuhoon tuomittuihinne
adessive tuhoon tuomitullanne tuhoon tuomituillanne
ablative tuhoon tuomitultanne tuhoon tuomituiltanne
allative tuhoon tuomitullenne tuhoon tuomituillenne
essive tuhoon tuomittunanne tuhoon tuomittuinanne
translative tuhoon tuomituksenne tuhoon tuomituiksenne
instructive
abessive tuhoon tuomituttanne tuhoon tuomituittanne
comitative tuhoon tuomittuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tuhoon tuomittunsa tuhoon tuomittunsa
accusative nom. tuhoon tuomittunsa tuhoon tuomittunsa
gen. tuhoon tuomittunsa
genitive tuhoon tuomittunsa tuhoon tuomittujensa
partitive tuhoon tuomittuaan
tuhoon tuomittuansa
tuhoon tuomittujaan
tuhoon tuomittujansa
inessive tuhoon tuomitussaan
tuhoon tuomitussansa
tuhoon tuomituissaan
tuhoon tuomituissansa
elative tuhoon tuomitustaan
tuhoon tuomitustansa
tuhoon tuomituistaan
tuhoon tuomituistansa
illative tuhoon tuomittuunsa tuhoon tuomittuihinsa
adessive tuhoon tuomitullaan
tuhoon tuomitullansa
tuhoon tuomituillaan
tuhoon tuomituillansa
ablative tuhoon tuomitultaan
tuhoon tuomitultansa
tuhoon tuomituiltaan
tuhoon tuomituiltansa
allative tuhoon tuomitulleen
tuhoon tuomitullensa
tuhoon tuomituilleen
tuhoon tuomituillensa
essive tuhoon tuomittunaan
tuhoon tuomittunansa
tuhoon tuomittuinaan
tuhoon tuomittuinansa
translative tuhoon tuomitukseen
tuhoon tuomituksensa
tuhoon tuomituikseen
tuhoon tuomituiksensa
instructive
abessive tuhoon tuomituttaan
tuhoon tuomituttansa
tuhoon tuomituittaan
tuhoon tuomituittansa
comitative tuhoon tuomittuineen
tuhoon tuomittuinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.