triumviraatti

Finnish

Etymology

Internationalism (see English triumvirate), ultimately from Latin triumvīrātus.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtriu̯mʋirɑːtːi/, [ˈt̪riu̯mʋiˌrɑ̝ːt̪ːi]
  • Rhymes: -ɑːtːi
  • Syllabification(key): trium‧vi‧raat‧ti

Noun

triumviraatti

  1. (historical) triumvirate

Declension

Inflection of triumviraatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative triumviraatti triumviraatit
genitive triumviraatin triumviraattien
partitive triumviraattia triumviraatteja
illative triumviraattiin triumviraatteihin
singular plural
nominative triumviraatti triumviraatit
accusative nom. triumviraatti triumviraatit
gen. triumviraatin
genitive triumviraatin triumviraattien
partitive triumviraattia triumviraatteja
inessive triumviraatissa triumviraateissa
elative triumviraatista triumviraateista
illative triumviraattiin triumviraatteihin
adessive triumviraatilla triumviraateilla
ablative triumviraatilta triumviraateilta
allative triumviraatille triumviraateille
essive triumviraattina triumviraatteina
translative triumviraatiksi triumviraateiksi
abessive triumviraatitta triumviraateitta
instructive triumviraatein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of triumviraatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative triumviraattini triumviraattini
accusative nom. triumviraattini triumviraattini
gen. triumviraattini
genitive triumviraattini triumviraattieni
partitive triumviraattiani triumviraattejani
inessive triumviraatissani triumviraateissani
elative triumviraatistani triumviraateistani
illative triumviraattiini triumviraatteihini
adessive triumviraatillani triumviraateillani
ablative triumviraatiltani triumviraateiltani
allative triumviraatilleni triumviraateilleni
essive triumviraattinani triumviraatteinani
translative triumviraatikseni triumviraateikseni
abessive triumviraatittani triumviraateittani
instructive
comitative triumviraatteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative triumviraattisi triumviraattisi
accusative nom. triumviraattisi triumviraattisi
gen. triumviraattisi
genitive triumviraattisi triumviraattiesi
partitive triumviraattiasi triumviraattejasi
inessive triumviraatissasi triumviraateissasi
elative triumviraatistasi triumviraateistasi
illative triumviraattiisi triumviraatteihisi
adessive triumviraatillasi triumviraateillasi
ablative triumviraatiltasi triumviraateiltasi
allative triumviraatillesi triumviraateillesi
essive triumviraattinasi triumviraatteinasi
translative triumviraatiksesi triumviraateiksesi
abessive triumviraatittasi triumviraateittasi
instructive
comitative triumviraatteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative triumviraattimme triumviraattimme
accusative nom. triumviraattimme triumviraattimme
gen. triumviraattimme
genitive triumviraattimme triumviraattiemme
partitive triumviraattiamme triumviraattejamme
inessive triumviraatissamme triumviraateissamme
elative triumviraatistamme triumviraateistamme
illative triumviraattiimme triumviraatteihimme
adessive triumviraatillamme triumviraateillamme
ablative triumviraatiltamme triumviraateiltamme
allative triumviraatillemme triumviraateillemme
essive triumviraattinamme triumviraatteinamme
translative triumviraatiksemme triumviraateiksemme
abessive triumviraatittamme triumviraateittamme
instructive
comitative triumviraatteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative triumviraattinne triumviraattinne
accusative nom. triumviraattinne triumviraattinne
gen. triumviraattinne
genitive triumviraattinne triumviraattienne
partitive triumviraattianne triumviraattejanne
inessive triumviraatissanne triumviraateissanne
elative triumviraatistanne triumviraateistanne
illative triumviraattiinne triumviraatteihinne
adessive triumviraatillanne triumviraateillanne
ablative triumviraatiltanne triumviraateiltanne
allative triumviraatillenne triumviraateillenne
essive triumviraattinanne triumviraatteinanne
translative triumviraatiksenne triumviraateiksenne
abessive triumviraatittanne triumviraateittanne
instructive
comitative triumviraatteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative triumviraattinsa triumviraattinsa
accusative nom. triumviraattinsa triumviraattinsa
gen. triumviraattinsa
genitive triumviraattinsa triumviraattiensa
partitive triumviraattiaan
triumviraattiansa
triumviraattejaan
triumviraattejansa
inessive triumviraatissaan
triumviraatissansa
triumviraateissaan
triumviraateissansa
elative triumviraatistaan
triumviraatistansa
triumviraateistaan
triumviraateistansa
illative triumviraattiinsa triumviraatteihinsa
adessive triumviraatillaan
triumviraatillansa
triumviraateillaan
triumviraateillansa
ablative triumviraatiltaan
triumviraatiltansa
triumviraateiltaan
triumviraateiltansa
allative triumviraatilleen
triumviraatillensa
triumviraateilleen
triumviraateillensa
essive triumviraattinaan
triumviraattinansa
triumviraatteinaan
triumviraatteinansa
translative triumviraatikseen
triumviraatiksensa
triumviraateikseen
triumviraateiksensa
abessive triumviraatittaan
triumviraatittansa
triumviraateittaan
triumviraateittansa
instructive
comitative triumviraatteineen
triumviraatteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.