tottelematon

Finnish

Etymology

totella (to obey) + -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtotːelemɑton/, [ˈt̪o̞t̪ːe̞ˌle̞mɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -emɑton
  • Syllabification(key): tot‧te‧le‧ma‧ton

Adjective

tottelematon (comparative tottelemattomampi, superlative tottelemattomin)

  1. disobedient

Declension

Inflection of tottelematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative tottelematon tottelemattomat
genitive tottelemattoman tottelemattomien
partitive tottelematonta tottelemattomia
illative tottelemattomaan tottelemattomiin
singular plural
nominative tottelematon tottelemattomat
accusative nom. tottelematon tottelemattomat
gen. tottelemattoman
genitive tottelemattoman tottelemattomien
tottelematontenrare
partitive tottelematonta tottelemattomia
inessive tottelemattomassa tottelemattomissa
elative tottelemattomasta tottelemattomista
illative tottelemattomaan tottelemattomiin
adessive tottelemattomalla tottelemattomilla
ablative tottelemattomalta tottelemattomilta
allative tottelemattomalle tottelemattomille
essive tottelemattomana tottelemattomina
translative tottelemattomaksi tottelemattomiksi
abessive tottelemattomatta tottelemattomitta
instructive tottelemattomin
comitative tottelemattomine
Possessive forms of tottelematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tottelemattomani tottelemattomani
accusative nom. tottelemattomani tottelemattomani
gen. tottelemattomani
genitive tottelemattomani tottelemattomieni
tottelematontenirare
partitive tottelematontani tottelemattomiani
inessive tottelemattomassani tottelemattomissani
elative tottelemattomastani tottelemattomistani
illative tottelemattomaani tottelemattomiini
adessive tottelemattomallani tottelemattomillani
ablative tottelemattomaltani tottelemattomiltani
allative tottelemattomalleni tottelemattomilleni
essive tottelemattomanani tottelemattominani
translative tottelemattomakseni tottelemattomikseni
abessive tottelemattomattani tottelemattomittani
instructive
comitative tottelemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tottelemattomasi tottelemattomasi
accusative nom. tottelemattomasi tottelemattomasi
gen. tottelemattomasi
genitive tottelemattomasi tottelemattomiesi
tottelematontesirare
partitive tottelematontasi tottelemattomiasi
inessive tottelemattomassasi tottelemattomissasi
elative tottelemattomastasi tottelemattomistasi
illative tottelemattomaasi tottelemattomiisi
adessive tottelemattomallasi tottelemattomillasi
ablative tottelemattomaltasi tottelemattomiltasi
allative tottelemattomallesi tottelemattomillesi
essive tottelemattomanasi tottelemattominasi
translative tottelemattomaksesi tottelemattomiksesi
abessive tottelemattomattasi tottelemattomittasi
instructive
comitative tottelemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tottelemattomamme tottelemattomamme
accusative nom. tottelemattomamme tottelemattomamme
gen. tottelemattomamme
genitive tottelemattomamme tottelemattomiemme
tottelematontemmerare
partitive tottelematontamme tottelemattomiamme
inessive tottelemattomassamme tottelemattomissamme
elative tottelemattomastamme tottelemattomistamme
illative tottelemattomaamme tottelemattomiimme
adessive tottelemattomallamme tottelemattomillamme
ablative tottelemattomaltamme tottelemattomiltamme
allative tottelemattomallemme tottelemattomillemme
essive tottelemattomanamme tottelemattominamme
translative tottelemattomaksemme tottelemattomiksemme
abessive tottelemattomattamme tottelemattomittamme
instructive
comitative tottelemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tottelemattomanne tottelemattomanne
accusative nom. tottelemattomanne tottelemattomanne
gen. tottelemattomanne
genitive tottelemattomanne tottelemattomienne
tottelematontennerare
partitive tottelematontanne tottelemattomianne
inessive tottelemattomassanne tottelemattomissanne
elative tottelemattomastanne tottelemattomistanne
illative tottelemattomaanne tottelemattomiinne
adessive tottelemattomallanne tottelemattomillanne
ablative tottelemattomaltanne tottelemattomiltanne
allative tottelemattomallenne tottelemattomillenne
essive tottelemattomananne tottelemattominanne
translative tottelemattomaksenne tottelemattomiksenne
abessive tottelemattomattanne tottelemattomittanne
instructive
comitative tottelemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative tottelemattomansa tottelemattomansa
accusative nom. tottelemattomansa tottelemattomansa
gen. tottelemattomansa
genitive tottelemattomansa tottelemattomiensa
tottelematontensarare
partitive tottelematontaan
tottelematontansa
tottelemattomiaan
tottelemattomiansa
inessive tottelemattomassaan
tottelemattomassansa
tottelemattomissaan
tottelemattomissansa
elative tottelemattomastaan
tottelemattomastansa
tottelemattomistaan
tottelemattomistansa
illative tottelemattomaansa tottelemattomiinsa
adessive tottelemattomallaan
tottelemattomallansa
tottelemattomillaan
tottelemattomillansa
ablative tottelemattomaltaan
tottelemattomaltansa
tottelemattomiltaan
tottelemattomiltansa
allative tottelemattomalleen
tottelemattomallensa
tottelemattomilleen
tottelemattomillensa
essive tottelemattomanaan
tottelemattomanansa
tottelemattominaan
tottelemattominansa
translative tottelemattomakseen
tottelemattomaksensa
tottelemattomikseen
tottelemattomiksensa
abessive tottelemattomattaan
tottelemattomattansa
tottelemattomittaan
tottelemattomittansa
instructive
comitative tottelemattomineen
tottelemattominensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.