tipahtaa

Finnish

Etymology

tip- + -ahtaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtipɑhtɑːˣ/, [ˈt̪ipɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ipɑhtɑː
  • Syllabification(key): ti‧pah‧taa

Verb

tipahtaa (intransitive)

  1. to drop (once)
  2. to drop off

Conjugation

Inflection of tipahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tipahdan en tipahda 1st sing. olen tipahtanut en ole tipahtanut
2nd sing. tipahdat et tipahda 2nd sing. olet tipahtanut et ole tipahtanut
3rd sing. tipahtaa ei tipahda 3rd sing. on tipahtanut ei ole tipahtanut
1st plur. tipahdamme emme tipahda 1st plur. olemme tipahtaneet emme ole tipahtaneet
2nd plur. tipahdatte ette tipahda 2nd plur. olette tipahtaneet ette ole tipahtaneet
3rd plur. tipahtavat eivät tipahda 3rd plur. ovat tipahtaneet eivät ole tipahtaneet
passive tipahdetaan ei tipahdeta passive on tipahdettu ei ole tipahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tipahdin en tipahtanut 1st sing. olin tipahtanut en ollut tipahtanut
2nd sing. tipahdit et tipahtanut 2nd sing. olit tipahtanut et ollut tipahtanut
3rd sing. tipahti ei tipahtanut 3rd sing. oli tipahtanut ei ollut tipahtanut
1st plur. tipahdimme emme tipahtaneet 1st plur. olimme tipahtaneet emme olleet tipahtaneet
2nd plur. tipahditte ette tipahtaneet 2nd plur. olitte tipahtaneet ette olleet tipahtaneet
3rd plur. tipahtivat eivät tipahtaneet 3rd plur. olivat tipahtaneet eivät olleet tipahtaneet
passive tipahdettiin ei tipahdettu passive oli tipahdettu ei ollut tipahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tipahtaisin en tipahtaisi 1st sing. olisin tipahtanut en olisi tipahtanut
2nd sing. tipahtaisit et tipahtaisi 2nd sing. olisit tipahtanut et olisi tipahtanut
3rd sing. tipahtaisi ei tipahtaisi 3rd sing. olisi tipahtanut ei olisi tipahtanut
1st plur. tipahtaisimme emme tipahtaisi 1st plur. olisimme tipahtaneet emme olisi tipahtaneet
2nd plur. tipahtaisitte ette tipahtaisi 2nd plur. olisitte tipahtaneet ette olisi tipahtaneet
3rd plur. tipahtaisivat eivät tipahtaisi 3rd plur. olisivat tipahtaneet eivät olisi tipahtaneet
passive tipahdettaisiin ei tipahdettaisi passive olisi tipahdettu ei olisi tipahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. tipahda älä tipahda 2nd sing.
3rd sing. tipahtakoon älköön tipahtako 3rd sing. olkoon tipahtanut älköön olko tipahtanut
1st plur. tipahtakaamme älkäämme tipahtako 1st plur.
2nd plur. tipahtakaa älkää tipahtako 2nd plur.
3rd plur. tipahtakoot älkööt tipahtako 3rd plur. olkoot tipahtaneet älkööt olko tipahtaneet
passive tipahdettakoon älköön tipahdettako passive olkoon tipahdettu älköön olko tipahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tipahtanen en tipahtane 1st sing. lienen tipahtanut en liene tipahtanut
2nd sing. tipahtanet et tipahtane 2nd sing. lienet tipahtanut et liene tipahtanut
3rd sing. tipahtanee ei tipahtane 3rd sing. lienee tipahtanut ei liene tipahtanut
1st plur. tipahtanemme emme tipahtane 1st plur. lienemme tipahtaneet emme liene tipahtaneet
2nd plur. tipahtanette ette tipahtane 2nd plur. lienette tipahtaneet ette liene tipahtaneet
3rd plur. tipahtanevat eivät tipahtane 3rd plur. lienevät tipahtaneet eivät liene tipahtaneet
passive tipahdettaneen ei tipahdettane passive lienee tipahdettu ei liene tipahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tipahtaa present tipahtava tipahdettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tipahtaakseni tipahtaaksemme
2nd tipahtaaksesi tipahtaaksenne
3rd tipahtaakseen
tipahtaaksensa
past tipahtanut tipahdettu
2nd inessive2 tipahtaessa tipahdettaessa agent3 tipahtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tipahtaessani tipahtaessamme
2nd tipahtaessasi tipahtaessanne
3rd tipahtaessaan
tipahtaessansa
negative tipahtamaton
instructive tipahtaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form tipahtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive tipahtamassa
elative tipahtamasta
illative tipahtamaan
adessive tipahtamalla
abessive tipahtamatta
instructive tipahtaman tipahdettaman
4th4 verbal noun tipahtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tipahtamaisillani tipahtamaisillamme
2nd tipahtamaisillasi tipahtamaisillanne
3rd tipahtamaisillaan
tipahtamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.