tävu

See also: tavu and távú

Veps

Etymology

From Proto-Finnic *tävü.

Noun

tävu

  1. lungs

Inflection

Inflection of tävu (inflection type 1/ilo)
nominative sing. tävu
genitive sing. tävun
partitive sing. tävud
partitive plur. tävuid
singular plural
nominative tävu tävud
accusative tävun tävud
genitive tävun tävuiden
partitive tävud tävuid
essive-instructive tävun tävuin
translative tävuks tävuikš
inessive tävus tävuiš
elative tävuspäi tävuišpäi
illative tävuhu tävuihe
adessive tävul tävuil
ablative tävulpäi tävuilpäi
allative tävule tävuile
abessive tävuta tävuita
comitative tävunke tävuidenke
prolative tävudme tävuidme
approximative I tävunno tävuidenno
approximative II tävunnoks tävuidennoks
egressive tävunnopäi tävuidennopäi
terminative I tävuhusai tävuihesai
terminative II tävulesai tävuilesai
terminative III tävussai
additive I tävuhupäi tävuihepäi
additive II tävulepäi tävuilepäi

References

  • Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “лёгкие”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary], Petrozavodsk: Periodika

Volapük

Noun

tävu

  1. predicative singular of täv
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.