suhdittaa

Finnish

Etymology

suhta + -ittaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsuhditːɑːˣ/, [ˈs̠uxdit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uhditːɑː
  • Syllabification(key): suh‧dit‧taa

Verb

suhdittaa (dialectal)

  1. to mediate, to appease

Conjugation

Inflection of suhdittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhditan en suhdita 1st sing. olen suhdittanut en ole suhdittanut
2nd sing. suhditat et suhdita 2nd sing. olet suhdittanut et ole suhdittanut
3rd sing. suhdittaa ei suhdita 3rd sing. on suhdittanut ei ole suhdittanut
1st plur. suhditamme emme suhdita 1st plur. olemme suhdittaneet emme ole suhdittaneet
2nd plur. suhditatte ette suhdita 2nd plur. olette suhdittaneet ette ole suhdittaneet
3rd plur. suhdittavat eivät suhdita 3rd plur. ovat suhdittaneet eivät ole suhdittaneet
passive suhditetaan ei suhditeta passive on suhditettu ei ole suhditettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhditin en suhdittanut 1st sing. olin suhdittanut en ollut suhdittanut
2nd sing. suhditit et suhdittanut 2nd sing. olit suhdittanut et ollut suhdittanut
3rd sing. suhditti ei suhdittanut 3rd sing. oli suhdittanut ei ollut suhdittanut
1st plur. suhditimme emme suhdittaneet 1st plur. olimme suhdittaneet emme olleet suhdittaneet
2nd plur. suhdititte ette suhdittaneet 2nd plur. olitte suhdittaneet ette olleet suhdittaneet
3rd plur. suhdittivat eivät suhdittaneet 3rd plur. olivat suhdittaneet eivät olleet suhdittaneet
passive suhditettiin ei suhditettu passive oli suhditettu ei ollut suhditettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhdittaisin en suhdittaisi 1st sing. olisin suhdittanut en olisi suhdittanut
2nd sing. suhdittaisit et suhdittaisi 2nd sing. olisit suhdittanut et olisi suhdittanut
3rd sing. suhdittaisi ei suhdittaisi 3rd sing. olisi suhdittanut ei olisi suhdittanut
1st plur. suhdittaisimme emme suhdittaisi 1st plur. olisimme suhdittaneet emme olisi suhdittaneet
2nd plur. suhdittaisitte ette suhdittaisi 2nd plur. olisitte suhdittaneet ette olisi suhdittaneet
3rd plur. suhdittaisivat eivät suhdittaisi 3rd plur. olisivat suhdittaneet eivät olisi suhdittaneet
passive suhditettaisiin ei suhditettaisi passive olisi suhditettu ei olisi suhditettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. suhdita älä suhdita 2nd sing.
3rd sing. suhdittakoon älköön suhdittako 3rd sing. olkoon suhdittanut älköön olko suhdittanut
1st plur. suhdittakaamme älkäämme suhdittako 1st plur.
2nd plur. suhdittakaa älkää suhdittako 2nd plur.
3rd plur. suhdittakoot älkööt suhdittako 3rd plur. olkoot suhdittaneet älkööt olko suhdittaneet
passive suhditettakoon älköön suhditettako passive olkoon suhditettu älköön olko suhditettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhdittanen en suhdittane 1st sing. lienen suhdittanut en liene suhdittanut
2nd sing. suhdittanet et suhdittane 2nd sing. lienet suhdittanut et liene suhdittanut
3rd sing. suhdittanee ei suhdittane 3rd sing. lienee suhdittanut ei liene suhdittanut
1st plur. suhdittanemme emme suhdittane 1st plur. lienemme suhdittaneet emme liene suhdittaneet
2nd plur. suhdittanette ette suhdittane 2nd plur. lienette suhdittaneet ette liene suhdittaneet
3rd plur. suhdittanevat eivät suhdittane 3rd plur. lienevät suhdittaneet eivät liene suhdittaneet
passive suhditettaneen ei suhditettane passive lienee suhditettu ei liene suhditettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suhdittaa present suhdittava suhditettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhdittaakseni suhdittaaksemme
2nd suhdittaaksesi suhdittaaksenne
3rd suhdittaakseen
suhdittaaksensa
past suhdittanut suhditettu
2nd inessive2 suhdittaessa suhditettaessa agent3 suhdittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhdittaessani suhdittaessamme
2nd suhdittaessasi suhdittaessanne
3rd suhdittaessaan
suhdittaessansa
negative suhdittamaton
instructive suhdittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form suhdittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive suhdittamassa
elative suhdittamasta
illative suhdittamaan
adessive suhdittamalla
abessive suhdittamatta
instructive suhdittaman suhditettaman
4th4 verbal noun suhdittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhdittamaisillani suhdittamaisillamme
2nd suhdittamaisillasi suhdittamaisillanne
3rd suhdittamaisillaan
suhdittamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.