spede

English

Noun

spede

  1. Obsolete spelling of speed
    • 1560, Peter Whitehorne, Machiavelli, Volume I:
      Those capitaines whiche come to faight a field, cannot stand behind a wal, or behind bankes, nor where thei maie not be reached: therfore it is mete for them, seyng thei cannot finde a waie to defende them, to finde some mean, by the whiche thei maie be least hurte: nor thei cannot finde any other waie, then to prevente it quickly: the waie to prevent it, is to go to finde it out of hande, and hastely, not at leasure and in a heape: for that through spede, the blowe is not suffered to bee redoubled, and by the thinnesse, lesse nomber of menne maie be hurt.

Anagrams

Finnish

Etymology

From the stage name of Finnish comedian Pertti Pasanen.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈspede/, [ˈs̠pe̞de̞]
  • Rhymes: -ede
  • Syllabification(key): spe‧de

Noun

spede (colloquial)

  1. clown, fool (one that makes themselves an object of ridicule by acting stupidly)
    Synonyms: hermanni, pelle, typerys

Declension

Inflection of spede (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative spede spedet
genitive speden spedejen
partitive spedeä spedejä
illative spedeen spedeihin
singular plural
nominative spede spedet
accusative nom. spede spedet
gen. speden
genitive speden spedejen
spedeinrare
partitive spedeä spedejä
inessive spedessä spedeissä
elative spedestä spedeistä
illative spedeen spedeihin
adessive spedellä spedeillä
ablative spedeltä spedeiltä
allative spedelle spedeille
essive spedenä spedeinä
translative spedeksi spedeiksi
abessive spedettä spedeittä
instructive spedein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of spede (Kotus type 8/nalle, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative spedeni spedeni
accusative nom. spedeni spedeni
gen. spedeni
genitive spedeni spedejeni
spedeinirare
partitive spedeäni spedejäni
inessive spedessäni spedeissäni
elative spedestäni spedeistäni
illative spedeeni spedeihini
adessive spedelläni spedeilläni
ablative spedeltäni spedeiltäni
allative spedelleni spedeilleni
essive spedenäni spedeinäni
translative spedekseni spedeikseni
abessive spedettäni spedeittäni
instructive
comitative spedeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative spedesi spedesi
accusative nom. spedesi spedesi
gen. spedesi
genitive spedesi spedejesi
spedeisirare
partitive spedeäsi spedejäsi
inessive spedessäsi spedeissäsi
elative spedestäsi spedeistäsi
illative spedeesi spedeihisi
adessive spedelläsi spedeilläsi
ablative spedeltäsi spedeiltäsi
allative spedellesi spedeillesi
essive spedenäsi spedeinäsi
translative spedeksesi spedeiksesi
abessive spedettäsi spedeittäsi
instructive
comitative spedeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative spedemme spedemme
accusative nom. spedemme spedemme
gen. spedemme
genitive spedemme spedejemme
spedeimmerare
partitive spedeämme spedejämme
inessive spedessämme spedeissämme
elative spedestämme spedeistämme
illative spedeemme spedeihimme
adessive spedellämme spedeillämme
ablative spedeltämme spedeiltämme
allative spedellemme spedeillemme
essive spedenämme spedeinämme
translative spedeksemme spedeiksemme
abessive spedettämme spedeittämme
instructive
comitative spedeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative spedenne spedenne
accusative nom. spedenne spedenne
gen. spedenne
genitive spedenne spedejenne
spedeinnerare
partitive spedeänne spedejänne
inessive spedessänne spedeissänne
elative spedestänne spedeistänne
illative spedeenne spedeihinne
adessive spedellänne spedeillänne
ablative spedeltänne spedeiltänne
allative spedellenne spedeillenne
essive spedenänne spedeinänne
translative spedeksenne spedeiksenne
abessive spedettänne spedeittänne
instructive
comitative spedeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative spedensä spedensä
accusative nom. spedensä spedensä
gen. spedensä
genitive spedensä spedejensä
spedeinsärare
partitive spedeään
spedeänsä
spedejään
spedejänsä
inessive spedessään
spedessänsä
spedeissään
spedeissänsä
elative spedestään
spedestänsä
spedeistään
spedeistänsä
illative spedeensä spedeihinsä
adessive spedellään
spedellänsä
spedeillään
spedeillänsä
ablative spedeltään
spedeltänsä
spedeiltään
spedeiltänsä
allative spedelleen
spedellensä
spedeilleen
spedeillensä
essive spedenään
spedenänsä
spedeinään
spedeinänsä
translative spedekseen
spedeksensä
spedeikseen
spedeiksensä
abessive spedettään
spedettänsä
spedeittään
spedeittänsä
instructive
comitative spedeineen
spedeinensä

Derived terms

  • spedeillä
  • spedeily

Middle English

Verb

spede

  1. first-person singular present indicative of speden
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.