sorautua

Finnish

Etymology

sora + -utua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsorɑu̯tuɑˣ/, [ˈs̠o̞rɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): so‧rau‧tu‧a

Verb

sorautua

  1. (intransitive) to become gravel

Conjugation

Inflection of sorautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soraudun en soraudu 1st sing. olen sorautunut en ole sorautunut
2nd sing. soraudut et soraudu 2nd sing. olet sorautunut et ole sorautunut
3rd sing. sorautuu ei soraudu 3rd sing. on sorautunut ei ole sorautunut
1st plur. soraudumme emme soraudu 1st plur. olemme sorautuneet emme ole sorautuneet
2nd plur. soraudutte ette soraudu 2nd plur. olette sorautuneet ette ole sorautuneet
3rd plur. sorautuvat eivät soraudu 3rd plur. ovat sorautuneet eivät ole sorautuneet
passive soraudutaan ei sorauduta passive on sorauduttu ei ole sorauduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sorauduin en sorautunut 1st sing. olin sorautunut en ollut sorautunut
2nd sing. sorauduit et sorautunut 2nd sing. olit sorautunut et ollut sorautunut
3rd sing. sorautui ei sorautunut 3rd sing. oli sorautunut ei ollut sorautunut
1st plur. sorauduimme emme sorautuneet 1st plur. olimme sorautuneet emme olleet sorautuneet
2nd plur. sorauduitte ette sorautuneet 2nd plur. olitte sorautuneet ette olleet sorautuneet
3rd plur. sorautuivat eivät sorautuneet 3rd plur. olivat sorautuneet eivät olleet sorautuneet
passive sorauduttiin ei sorauduttu passive oli sorauduttu ei ollut sorauduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sorautuisin en sorautuisi 1st sing. olisin sorautunut en olisi sorautunut
2nd sing. sorautuisit et sorautuisi 2nd sing. olisit sorautunut et olisi sorautunut
3rd sing. sorautuisi ei sorautuisi 3rd sing. olisi sorautunut ei olisi sorautunut
1st plur. sorautuisimme emme sorautuisi 1st plur. olisimme sorautuneet emme olisi sorautuneet
2nd plur. sorautuisitte ette sorautuisi 2nd plur. olisitte sorautuneet ette olisi sorautuneet
3rd plur. sorautuisivat eivät sorautuisi 3rd plur. olisivat sorautuneet eivät olisi sorautuneet
passive sorauduttaisiin ei sorauduttaisi passive olisi sorauduttu ei olisi sorauduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. soraudu älä soraudu 2nd sing.
3rd sing. sorautukoon älköön sorautuko 3rd sing. olkoon sorautunut älköön olko sorautunut
1st plur. sorautukaamme älkäämme sorautuko 1st plur.
2nd plur. sorautukaa älkää sorautuko 2nd plur.
3rd plur. sorautukoot älkööt sorautuko 3rd plur. olkoot sorautuneet älkööt olko sorautuneet
passive sorauduttakoon älköön sorauduttako passive olkoon sorauduttu älköön olko sorauduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sorautunen en sorautune 1st sing. lienen sorautunut en liene sorautunut
2nd sing. sorautunet et sorautune 2nd sing. lienet sorautunut et liene sorautunut
3rd sing. sorautunee ei sorautune 3rd sing. lienee sorautunut ei liene sorautunut
1st plur. sorautunemme emme sorautune 1st plur. lienemme sorautuneet emme liene sorautuneet
2nd plur. sorautunette ette sorautune 2nd plur. lienette sorautuneet ette liene sorautuneet
3rd plur. sorautunevat eivät sorautune 3rd plur. lienevät sorautuneet eivät liene sorautuneet
passive sorauduttaneen ei sorauduttane passive lienee sorauduttu ei liene sorauduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sorautua present sorautuva sorauduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sorautuakseni sorautuaksemme
2nd sorautuaksesi sorautuaksenne
3rd sorautuakseen
sorautuaksensa
past sorautunut sorauduttu
2nd inessive2 sorautuessa sorauduttaessa agent3 sorautuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sorautuessani sorautuessamme
2nd sorautuessasi sorautuessanne
3rd sorautuessaan
sorautuessansa
negative sorautumaton
instructive sorautuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive sorautumassa
elative sorautumasta
illative sorautumaan
adessive sorautumalla
abessive sorautumatta
instructive sorautuman sorauduttaman
4th4 verbal noun sorautuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sorautumaisillani sorautumaisillamme
2nd sorautumaisillasi sorautumaisillanne
3rd sorautumaisillaan
sorautumaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.