soimata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *soimat'ak, from Proto-Uralic *śojma (compare soida). Cognate with Estonian sõimama.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsoi̯mɑtɑˣ/, [ˈs̠o̞i̯mɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oimɑtɑ
  • Syllabification(key): soi‧ma‧ta

Verb

soimata

  1. to reproach, rebuke, scold

Conjugation

Inflection of soimata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soimaan en soimaa 1st sing. olen soimannut en ole soimannut
2nd sing. soimaat et soimaa 2nd sing. olet soimannut et ole soimannut
3rd sing. soimaa ei soimaa 3rd sing. on soimannut ei ole soimannut
1st plur. soimaamme emme soimaa 1st plur. olemme soimanneet emme ole soimanneet
2nd plur. soimaatte ette soimaa 2nd plur. olette soimanneet ette ole soimanneet
3rd plur. soimaavat eivät soimaa 3rd plur. ovat soimanneet eivät ole soimanneet
passive soimataan ei soimata passive on soimattu ei ole soimattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soimasin en soimannut 1st sing. olin soimannut en ollut soimannut
2nd sing. soimasit et soimannut 2nd sing. olit soimannut et ollut soimannut
3rd sing. soimasi ei soimannut 3rd sing. oli soimannut ei ollut soimannut
1st plur. soimasimme emme soimanneet 1st plur. olimme soimanneet emme olleet soimanneet
2nd plur. soimasitte ette soimanneet 2nd plur. olitte soimanneet ette olleet soimanneet
3rd plur. soimasivat eivät soimanneet 3rd plur. olivat soimanneet eivät olleet soimanneet
passive soimattiin ei soimattu passive oli soimattu ei ollut soimattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soimaisin en soimaisi 1st sing. olisin soimannut en olisi soimannut
2nd sing. soimaisit et soimaisi 2nd sing. olisit soimannut et olisi soimannut
3rd sing. soimaisi ei soimaisi 3rd sing. olisi soimannut ei olisi soimannut
1st plur. soimaisimme emme soimaisi 1st plur. olisimme soimanneet emme olisi soimanneet
2nd plur. soimaisitte ette soimaisi 2nd plur. olisitte soimanneet ette olisi soimanneet
3rd plur. soimaisivat eivät soimaisi 3rd plur. olisivat soimanneet eivät olisi soimanneet
passive soimattaisiin ei soimattaisi passive olisi soimattu ei olisi soimattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. soimaa älä soimaa 2nd sing.
3rd sing. soimatkoon älköön soimatko 3rd sing. olkoon soimannut älköön olko soimannut
1st plur. soimatkaamme älkäämme soimatko 1st plur.
2nd plur. soimatkaa älkää soimatko 2nd plur.
3rd plur. soimatkoot älkööt soimatko 3rd plur. olkoot soimanneet älkööt olko soimanneet
passive soimattakoon älköön soimattako passive olkoon soimattu älköön olko soimattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soimannen en soimanne 1st sing. lienen soimannut en liene soimannut
2nd sing. soimannet et soimanne 2nd sing. lienet soimannut et liene soimannut
3rd sing. soimannee ei soimanne 3rd sing. lienee soimannut ei liene soimannut
1st plur. soimannemme emme soimanne 1st plur. lienemme soimanneet emme liene soimanneet
2nd plur. soimannette ette soimanne 2nd plur. lienette soimanneet ette liene soimanneet
3rd plur. soimannevat eivät soimanne 3rd plur. lienevät soimanneet eivät liene soimanneet
passive soimattaneen ei soimattane passive lienee soimattu ei liene soimattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st soimata present soimaava soimattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soimatakseni soimataksemme
2nd soimataksesi soimataksenne
3rd soimatakseen
soimataksensa
past soimannut soimattu
2nd inessive2 soimatessa soimattaessa agent3 soimaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soimatessani soimatessamme
2nd soimatessasi soimatessanne
3rd soimatessaan
soimatessansa
negative soimaamaton
instructive soimaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive soimaamassa
elative soimaamasta
illative soimaamaan
adessive soimaamalla
abessive soimaamatta
instructive soimaaman soimattaman
4th4 verbal noun soimaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st soimaamaisillani soimaamaisillamme
2nd soimaamaisillasi soimaamaisillanne
3rd soimaamaisillaan
soimaamaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.