sivaltaa

Finnish

Etymology

sivellä +‎ -altaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsiʋɑltɑːˣ/, [ˈs̠iʋɑ̝l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -iʋɑltɑː
  • Syllabification(key): si‧val‧taa

Verb

sivaltaa

  1. to slash, strike, lash, slap (to deliver a fast and powerful swinging blow, usually with something longish and/or flexible such as a hand, sword, whip or rod)
  2. to snap at, lash out at (to say or speak abruptly or sharply, usually as a response to something that another person said or did)

Conjugation
Inflection of sivaltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivallan en sivalla 1st sing. olen sivaltanut en ole sivaltanut
2nd sing. sivallat et sivalla 2nd sing. olet sivaltanut et ole sivaltanut
3rd sing. sivaltaa ei sivalla 3rd sing. on sivaltanut ei ole sivaltanut
1st plur. sivallamme emme sivalla 1st plur. olemme sivaltaneet emme ole sivaltaneet
2nd plur. sivallatte ette sivalla 2nd plur. olette sivaltaneet ette ole sivaltaneet
3rd plur. sivaltavat eivät sivalla 3rd plur. ovat sivaltaneet eivät ole sivaltaneet
passive sivalletaan ei sivalleta passive on sivallettu ei ole sivallettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivalsin en sivaltanut 1st sing. olin sivaltanut en ollut sivaltanut
2nd sing. sivalsit et sivaltanut 2nd sing. olit sivaltanut et ollut sivaltanut
3rd sing. sivalsi ei sivaltanut 3rd sing. oli sivaltanut ei ollut sivaltanut
1st plur. sivalsimme emme sivaltaneet 1st plur. olimme sivaltaneet emme olleet sivaltaneet
2nd plur. sivalsitte ette sivaltaneet 2nd plur. olitte sivaltaneet ette olleet sivaltaneet
3rd plur. sivalsivat eivät sivaltaneet 3rd plur. olivat sivaltaneet eivät olleet sivaltaneet
passive sivallettiin ei sivallettu passive oli sivallettu ei ollut sivallettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivaltaisin en sivaltaisi 1st sing. olisin sivaltanut en olisi sivaltanut
2nd sing. sivaltaisit et sivaltaisi 2nd sing. olisit sivaltanut et olisi sivaltanut
3rd sing. sivaltaisi ei sivaltaisi 3rd sing. olisi sivaltanut ei olisi sivaltanut
1st plur. sivaltaisimme emme sivaltaisi 1st plur. olisimme sivaltaneet emme olisi sivaltaneet
2nd plur. sivaltaisitte ette sivaltaisi 2nd plur. olisitte sivaltaneet ette olisi sivaltaneet
3rd plur. sivaltaisivat eivät sivaltaisi 3rd plur. olisivat sivaltaneet eivät olisi sivaltaneet
passive sivallettaisiin ei sivallettaisi passive olisi sivallettu ei olisi sivallettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sivalla älä sivalla 2nd sing. — —
3rd sing. sivaltakoon älköön sivaltako 3rd sing. olkoon sivaltanut älköön olko sivaltanut
1st plur. sivaltakaamme älkäämme sivaltako 1st plur. — —
2nd plur. sivaltakaa älkää sivaltako 2nd plur. — —
3rd plur. sivaltakoot älkööt sivaltako 3rd plur. olkoot sivaltaneet älkööt olko sivaltaneet
passive sivallettakoon älköön sivallettako passive olkoon sivallettu älköön olko sivallettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivaltanen en sivaltane 1st sing. lienen sivaltanut en liene sivaltanut
2nd sing. sivaltanet et sivaltane 2nd sing. lienet sivaltanut et liene sivaltanut
3rd sing. sivaltanee ei sivaltane 3rd sing. lienee sivaltanut ei liene sivaltanut
1st plur. sivaltanemme emme sivaltane 1st plur. lienemme sivaltaneet emme liene sivaltaneet
2nd plur. sivaltanette ette sivaltane 2nd plur. lienette sivaltaneet ette liene sivaltaneet
3rd plur. sivaltanevat eivät sivaltane 3rd plur. lienevät sivaltaneet eivät liene sivaltaneet
passive sivallettaneen ei sivallettane passive lienee sivallettu ei liene sivallettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sivaltaa present sivaltava sivallettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivaltaakseni sivaltaaksemme
2nd sivaltaaksesi sivaltaaksenne
3rd sivaltaakseen
sivaltaaksensa
 past sivaltanut sivallettu
2nd inessive2 sivaltaessa sivallettaessa agent3 sivaltama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivaltaessani sivaltaessamme
2nd sivaltaessasi sivaltaessanne
3rd sivaltaessaan
sivaltaessansa
 negative sivaltamaton
instructive sivaltaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form sivaltaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive sivaltamassa —
elative sivaltamasta —
illative sivaltamaan —
adessive sivaltamalla —
abessive sivaltamatta —
instructive sivaltaman sivallettaman
4th4 verbal noun sivaltaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivaltamaisillani sivaltamaisillamme
2nd sivaltamaisillasi sivaltamaisillanne
3rd sivaltamaisillaan
sivaltamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.