sitkiä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *citkedä. Cognates include Finnish sitkeä and Estonian sitke.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsitkiæ/, [ˈs̠itke̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsitkiæ/, [ˈʃitkiæ]
  • Rhymes: -itkeː, -itkiæ
  • Hyphenation: sit‧ki‧ä

Adjective

sitkiä (comparative sitkiämp)

  1. resilient
    • 1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 26:
      Ken ei tiije, jot suet ollaa sitkiät,
      Who doesn't know that wolves are resilient,

Declension

Declension of sitkiä (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative sitkiä sitkiät
genitive sitkiän sitkiöin
partitive sitkiää sitkiöjä
illative sitkiää sitkiöihe
inessive sitkiääs sitkiöis
elative sitkiäst sitkiöist
allative sitkiälle sitkiöille
adessive sitkiääl sitkiöil
ablative sitkiält sitkiöilt
translative sitkiäks sitkiöiks
essive sitkiännä, sitkiään sitkiöinnä, sitkiöin
exessive1) sitkiänt sitkiöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 529
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.