säilö

Finnish

Etymology 1

säilyä + ; derived from the same root as säilyä (to remain, abide, be preserved), säilyttää (to preserve, retain) and säiliö (vessel, container).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsæi̯lø/, [ˈs̠æi̯lø̞]
  • Rhymes: -æilø
  • Syllabification(key): säi‧lö

Noun

säilö

  1. place of storage or safekeeping (e.g. jar, cupboard, warehouse, room)
  2. (uncommon) prison (place for keeping dangerous people away from others)
Declension
Inflection of säilö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative säilö säilöt
genitive säilön säilöjen
partitive säilöä säilöjä
illative säilöön säilöihin
singular plural
nominative säilö säilöt
accusative nom. säilö säilöt
gen. säilön
genitive säilön säilöjen
partitive säilöä säilöjä
inessive säilössä säilöissä
elative säilöstä säilöistä
illative säilöön säilöihin
adessive säilöllä säilöillä
ablative säilöltä säilöiltä
allative säilölle säilöille
essive säilönä säilöinä
translative säilöksi säilöiksi
abessive säilöttä säilöittä
instructive säilöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of säilö (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative säilöni säilöni
accusative nom. säilöni säilöni
gen. säilöni
genitive säilöni säilöjeni
partitive säilöäni säilöjäni
inessive säilössäni säilöissäni
elative säilöstäni säilöistäni
illative säilööni säilöihini
adessive säilölläni säilöilläni
ablative säilöltäni säilöiltäni
allative säilölleni säilöilleni
essive säilönäni säilöinäni
translative säilökseni säilöikseni
abessive säilöttäni säilöittäni
instructive
comitative säilöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative säilösi säilösi
accusative nom. säilösi säilösi
gen. säilösi
genitive säilösi säilöjesi
partitive säilöäsi säilöjäsi
inessive säilössäsi säilöissäsi
elative säilöstäsi säilöistäsi
illative säilöösi säilöihisi
adessive säilölläsi säilöilläsi
ablative säilöltäsi säilöiltäsi
allative säilöllesi säilöillesi
essive säilönäsi säilöinäsi
translative säilöksesi säilöiksesi
abessive säilöttäsi säilöittäsi
instructive
comitative säilöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative säilömme säilömme
accusative nom. säilömme säilömme
gen. säilömme
genitive säilömme säilöjemme
partitive säilöämme säilöjämme
inessive säilössämme säilöissämme
elative säilöstämme säilöistämme
illative säilöömme säilöihimme
adessive säilöllämme säilöillämme
ablative säilöltämme säilöiltämme
allative säilöllemme säilöillemme
essive säilönämme säilöinämme
translative säilöksemme säilöiksemme
abessive säilöttämme säilöittämme
instructive
comitative säilöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative säilönne säilönne
accusative nom. säilönne säilönne
gen. säilönne
genitive säilönne säilöjenne
partitive säilöänne säilöjänne
inessive säilössänne säilöissänne
elative säilöstänne säilöistänne
illative säilöönne säilöihinne
adessive säilöllänne säilöillänne
ablative säilöltänne säilöiltänne
allative säilöllenne säilöillenne
essive säilönänne säilöinänne
translative säilöksenne säilöiksenne
abessive säilöttänne säilöittänne
instructive
comitative säilöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative säilönsä säilönsä
accusative nom. säilönsä säilönsä
gen. säilönsä
genitive säilönsä säilöjensä
partitive säilöään
säilöänsä
säilöjään
säilöjänsä
inessive säilössään
säilössänsä
säilöissään
säilöissänsä
elative säilöstään
säilöstänsä
säilöistään
säilöistänsä
illative säilöönsä säilöihinsä
adessive säilöllään
säilöllänsä
säilöillään
säilöillänsä
ablative säilöltään
säilöltänsä
säilöiltään
säilöiltänsä
allative säilölleen
säilöllensä
säilöilleen
säilöillensä
essive säilönään
säilönänsä
säilöinään
säilöinänsä
translative säilökseen
säilöksensä
säilöikseen
säilöiksensä
abessive säilöttään
säilöttänsä
säilöittään
säilöittänsä
instructive
comitative säilöineen
säilöinensä
Derived terms
compounds

Further reading

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsæi̯løˣ/, [ˈs̠æi̯lø̞(ʔ)]
  • Rhymes: -æilø
  • Syllabification(key): säi‧lö

Verb

säilö

  1. inflection of säilöä:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.