sädetin

See also: sadetin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsædetin/, [ˈs̠æde̞t̪in]
  • Rhymes: -ædetin
  • Syllabification(key): sä‧de‧tin

Etymology 1

sädettää + -in

Noun

sädetin

  1. Synonym of sadetin
  2. ray gun (fictional weapon)
Declension
Inflection of sädetin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative sädetin sädettimet
genitive sädettimen sädettimien
sädetinten
partitive sädetintä sädettimiä
illative sädettimeen sädettimiin
singular plural
nominative sädetin sädettimet
accusative nom. sädetin sädettimet
gen. sädettimen
genitive sädettimen sädettimien
sädetinten
partitive sädetintä sädettimiä
inessive sädettimessä sädettimissä
elative sädettimestä sädettimistä
illative sädettimeen sädettimiin
adessive sädettimellä sädettimillä
ablative sädettimeltä sädettimiltä
allative sädettimelle sädettimille
essive sädettimenä sädettiminä
translative sädettimeksi sädettimiksi
abessive sädettimettä sädettimittä
instructive sädettimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sädetin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sädettimeni sädettimeni
accusative nom. sädettimeni sädettimeni
gen. sädettimeni
genitive sädettimeni sädettimieni
sädetinteni
partitive sädetintäni sädettimiäni
inessive sädettimessäni sädettimissäni
elative sädettimestäni sädettimistäni
illative sädettimeeni sädettimiini
adessive sädettimelläni sädettimilläni
ablative sädettimeltäni sädettimiltäni
allative sädettimelleni sädettimilleni
essive sädettimenäni sädettiminäni
translative sädettimekseni sädettimikseni
abessive sädettimettäni sädettimittäni
instructive
comitative sädettimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sädettimesi sädettimesi
accusative nom. sädettimesi sädettimesi
gen. sädettimesi
genitive sädettimesi sädettimiesi
sädetintesi
partitive sädetintäsi sädettimiäsi
inessive sädettimessäsi sädettimissäsi
elative sädettimestäsi sädettimistäsi
illative sädettimeesi sädettimiisi
adessive sädettimelläsi sädettimilläsi
ablative sädettimeltäsi sädettimiltäsi
allative sädettimellesi sädettimillesi
essive sädettimenäsi sädettiminäsi
translative sädettimeksesi sädettimiksesi
abessive sädettimettäsi sädettimittäsi
instructive
comitative sädettiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sädettimemme sädettimemme
accusative nom. sädettimemme sädettimemme
gen. sädettimemme
genitive sädettimemme sädettimiemme
sädetintemme
partitive sädetintämme sädettimiämme
inessive sädettimessämme sädettimissämme
elative sädettimestämme sädettimistämme
illative sädettimeemme sädettimiimme
adessive sädettimellämme sädettimillämme
ablative sädettimeltämme sädettimiltämme
allative sädettimellemme sädettimillemme
essive sädettimenämme sädettiminämme
translative sädettimeksemme sädettimiksemme
abessive sädettimettämme sädettimittämme
instructive
comitative sädettiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sädettimenne sädettimenne
accusative nom. sädettimenne sädettimenne
gen. sädettimenne
genitive sädettimenne sädettimienne
sädetintenne
partitive sädetintänne sädettimiänne
inessive sädettimessänne sädettimissänne
elative sädettimestänne sädettimistänne
illative sädettimeenne sädettimiinne
adessive sädettimellänne sädettimillänne
ablative sädettimeltänne sädettimiltänne
allative sädettimellenne sädettimillenne
essive sädettimenänne sädettiminänne
translative sädettimeksenne sädettimiksenne
abessive sädettimettänne sädettimittänne
instructive
comitative sädettiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative sädettimensä sädettimensä
accusative nom. sädettimensä sädettimensä
gen. sädettimensä
genitive sädettimensä sädettimiensä
sädetintensä
partitive sädetintään
sädetintänsä
sädettimiään
sädettimiänsä
inessive sädettimessään
sädettimessänsä
sädettimissään
sädettimissänsä
elative sädettimestään
sädettimestänsä
sädettimistään
sädettimistänsä
illative sädettimeensä sädettimiinsä
adessive sädettimellään
sädettimellänsä
sädettimillään
sädettimillänsä
ablative sädettimeltään
sädettimeltänsä
sädettimiltään
sädettimiltänsä
allative sädettimelleen
sädettimellensä
sädettimilleen
sädettimillensä
essive sädettimenään
sädettimenänsä
sädettiminään
sädettiminänsä
translative sädettimekseen
sädettimeksensä
sädettimikseen
sädettimiksensä
abessive sädettimettään
sädettimettänsä
sädettimittään
sädettimittänsä
instructive
comitative sädettimineen
sädettiminensä

Further reading

Verb

sädetin

  1. first-person singular past indicative of sädettää

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.