ryvettää

Finnish

Etymology

rypeä + -ttää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈryʋetːæːˣ/, [ˈryʋe̞t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -yʋetːæː
  • Syllabification(key): ry‧vet‧tää

Verb

ryvettää

  1. (transitive) to dirty

Conjugation

Inflection of ryvettää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryvetän en ryvetä 1st sing. olen ryvettänyt en ole ryvettänyt
2nd sing. ryvetät et ryvetä 2nd sing. olet ryvettänyt et ole ryvettänyt
3rd sing. ryvettää ei ryvetä 3rd sing. on ryvettänyt ei ole ryvettänyt
1st plur. ryvetämme emme ryvetä 1st plur. olemme ryvettäneet emme ole ryvettäneet
2nd plur. ryvetätte ette ryvetä 2nd plur. olette ryvettäneet ette ole ryvettäneet
3rd plur. ryvettävät eivät ryvetä 3rd plur. ovat ryvettäneet eivät ole ryvettäneet
passive ryvetetään ei ryvetetä passive on ryvetetty ei ole ryvetetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryvetin en ryvettänyt 1st sing. olin ryvettänyt en ollut ryvettänyt
2nd sing. ryvetit et ryvettänyt 2nd sing. olit ryvettänyt et ollut ryvettänyt
3rd sing. ryvetti ei ryvettänyt 3rd sing. oli ryvettänyt ei ollut ryvettänyt
1st plur. ryvetimme emme ryvettäneet 1st plur. olimme ryvettäneet emme olleet ryvettäneet
2nd plur. ryvetitte ette ryvettäneet 2nd plur. olitte ryvettäneet ette olleet ryvettäneet
3rd plur. ryvettivät eivät ryvettäneet 3rd plur. olivat ryvettäneet eivät olleet ryvettäneet
passive ryvetettiin ei ryvetetty passive oli ryvetetty ei ollut ryvetetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryvettäisin en ryvettäisi 1st sing. olisin ryvettänyt en olisi ryvettänyt
2nd sing. ryvettäisit et ryvettäisi 2nd sing. olisit ryvettänyt et olisi ryvettänyt
3rd sing. ryvettäisi ei ryvettäisi 3rd sing. olisi ryvettänyt ei olisi ryvettänyt
1st plur. ryvettäisimme emme ryvettäisi 1st plur. olisimme ryvettäneet emme olisi ryvettäneet
2nd plur. ryvettäisitte ette ryvettäisi 2nd plur. olisitte ryvettäneet ette olisi ryvettäneet
3rd plur. ryvettäisivät eivät ryvettäisi 3rd plur. olisivat ryvettäneet eivät olisi ryvettäneet
passive ryvetettäisiin ei ryvetettäisi passive olisi ryvetetty ei olisi ryvetetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ryvetä älä ryvetä 2nd sing.
3rd sing. ryvettäköön älköön ryvettäkö 3rd sing. olkoon ryvettänyt älköön olko ryvettänyt
1st plur. ryvettäkäämme älkäämme ryvettäkö 1st plur.
2nd plur. ryvettäkää älkää ryvettäkö 2nd plur.
3rd plur. ryvettäkööt älkööt ryvettäkö 3rd plur. olkoot ryvettäneet älkööt olko ryvettäneet
passive ryvetettäköön älköön ryvetettäkö passive olkoon ryvetetty älköön olko ryvetetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryvettänen en ryvettäne 1st sing. lienen ryvettänyt en liene ryvettänyt
2nd sing. ryvettänet et ryvettäne 2nd sing. lienet ryvettänyt et liene ryvettänyt
3rd sing. ryvettänee ei ryvettäne 3rd sing. lienee ryvettänyt ei liene ryvettänyt
1st plur. ryvettänemme emme ryvettäne 1st plur. lienemme ryvettäneet emme liene ryvettäneet
2nd plur. ryvettänette ette ryvettäne 2nd plur. lienette ryvettäneet ette liene ryvettäneet
3rd plur. ryvettänevät eivät ryvettäne 3rd plur. lienevät ryvettäneet eivät liene ryvettäneet
passive ryvetettäneen ei ryvetettäne passive lienee ryvetetty ei liene ryvetetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ryvettää present ryvettävä ryvetettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryvettääkseni ryvettääksemme
2nd ryvettääksesi ryvettääksenne
3rd ryvettääkseen
ryvettääksensä
past ryvettänyt ryvetetty
2nd inessive2 ryvettäessä ryvetettäessä agent3 ryvettämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryvettäessäni ryvettäessämme
2nd ryvettäessäsi ryvettäessänne
3rd ryvettäessään
ryvettäessänsä
negative ryvettämätön
instructive ryvettäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form ryvettää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive ryvettämässä
elative ryvettämästä
illative ryvettämään
adessive ryvettämällä
abessive ryvettämättä
instructive ryvettämän ryvetettämän
4th4 verbal noun ryvettäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryvettämäisilläni ryvettämäisillämme
2nd ryvettämäisilläsi ryvettämäisillänne
3rd ryvettämäisillään
ryvettämäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.