rytmi

Finnish

Etymology

Probably through Swedish rytm from Latin rhythmus, from Ancient Greek ῥυθμός (rhuthmós).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrytmi/, [ˈryt̪mi]
  • Rhymes: -ytmi
  • Syllabification(key): ryt‧mi

Noun

rytmi

  1. rhythm

Declension
Inflection of rytmi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative rytmi rytmit
genitive rytmin rytmien
partitive rytmiä rytmejä
illative rytmiin rytmeihin
singular plural
nominative rytmi rytmit
accusative nom. rytmi rytmit
gen. rytmin
genitive rytmin rytmien
partitive rytmiä rytmejä
inessive rytmissä rytmeissä
elative rytmistä rytmeistä
illative rytmiin rytmeihin
adessive rytmillä rytmeillä
ablative rytmiltä rytmeiltä
allative rytmille rytmeille
essive rytminä rytmeinä
translative rytmiksi rytmeiksi
abessive rytmittä rytmeittä
instructive — rytmein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rytmi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rytmini rytmini
accusative nom. rytmini rytmini
gen. rytmini
genitive rytmini rytmieni
partitive rytmiäni rytmejäni
inessive rytmissäni rytmeissäni
elative rytmistäni rytmeistäni
illative rytmiini rytmeihini
adessive rytmilläni rytmeilläni
ablative rytmiltäni rytmeiltäni
allative rytmilleni rytmeilleni
essive rytminäni rytmeinäni
translative rytmikseni rytmeikseni
abessive rytmittäni rytmeittäni
instructive — —
comitative — rytmeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rytmisi rytmisi
accusative nom. rytmisi rytmisi
gen. rytmisi
genitive rytmisi rytmiesi
partitive rytmiäsi rytmejäsi
inessive rytmissäsi rytmeissäsi
elative rytmistäsi rytmeistäsi
illative rytmiisi rytmeihisi
adessive rytmilläsi rytmeilläsi
ablative rytmiltäsi rytmeiltäsi
allative rytmillesi rytmeillesi
essive rytminäsi rytmeinäsi
translative rytmiksesi rytmeiksesi
abessive rytmittäsi rytmeittäsi
instructive — —
comitative — rytmeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rytmimme rytmimme
accusative nom. rytmimme rytmimme
gen. rytmimme
genitive rytmimme rytmiemme
partitive rytmiämme rytmejämme
inessive rytmissämme rytmeissämme
elative rytmistämme rytmeistämme
illative rytmiimme rytmeihimme
adessive rytmillämme rytmeillämme
ablative rytmiltämme rytmeiltämme
allative rytmillemme rytmeillemme
essive rytminämme rytmeinämme
translative rytmiksemme rytmeiksemme
abessive rytmittämme rytmeittämme
instructive — —
comitative — rytmeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rytminne rytminne
accusative nom. rytminne rytminne
gen. rytminne
genitive rytminne rytmienne
partitive rytmiänne rytmejänne
inessive rytmissänne rytmeissänne
elative rytmistänne rytmeistänne
illative rytmiinne rytmeihinne
adessive rytmillänne rytmeillänne
ablative rytmiltänne rytmeiltänne
allative rytmillenne rytmeillenne
essive rytminänne rytmeinänne
translative rytmiksenne rytmeiksenne
abessive rytmittänne rytmeittänne
instructive — —
comitative — rytmeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rytminsä rytminsä
accusative nom. rytminsä rytminsä
gen. rytminsä
genitive rytminsä rytmiensä
partitive rytmiään
rytmiänsä		 rytmejään
rytmejänsä
inessive rytmissään
rytmissänsä		 rytmeissään
rytmeissänsä
elative rytmistään
rytmistänsä		 rytmeistään
rytmeistänsä
illative rytmiinsä rytmeihinsä
adessive rytmillään
rytmillänsä		 rytmeillään
rytmeillänsä
ablative rytmiltään
rytmiltänsä		 rytmeiltään
rytmeiltänsä
allative rytmilleen
rytmillensä		 rytmeilleen
rytmeillensä
essive rytminään
rytminänsä		 rytmeinään
rytmeinänsä
translative rytmikseen
rytmiksensä		 rytmeikseen
rytmeiksensä
abessive rytmittään
rytmittänsä		 rytmeittään
rytmeittänsä
instructive — —
comitative — rytmeineen
rytmeinensä

Synonyms

Derived terms
compounds

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.