rypistyä

Finnish

Etymology

rypistää + -yä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrypistyæˣ/, [ˈrypis̠ˌtyæ(ʔ)]
  • Rhymes: -yæ
  • Syllabification(key): ry‧pis‧ty‧ä

Verb

rypistyä

  1. (intransitive) to become wrinkled, to frill, to crumple

Conjugation

Inflection of rypistyä (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rypistyn en rypisty 1st sing. olen rypistynyt en ole rypistynyt
2nd sing. rypistyt et rypisty 2nd sing. olet rypistynyt et ole rypistynyt
3rd sing. rypistyy ei rypisty 3rd sing. on rypistynyt ei ole rypistynyt
1st plur. rypistymme emme rypisty 1st plur. olemme rypistyneet emme ole rypistyneet
2nd plur. rypistytte ette rypisty 2nd plur. olette rypistyneet ette ole rypistyneet
3rd plur. rypistyvät eivät rypisty 3rd plur. ovat rypistyneet eivät ole rypistyneet
passive rypistytään ei rypistytä passive on rypistytty ei ole rypistytty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rypistyin en rypistynyt 1st sing. olin rypistynyt en ollut rypistynyt
2nd sing. rypistyit et rypistynyt 2nd sing. olit rypistynyt et ollut rypistynyt
3rd sing. rypistyi ei rypistynyt 3rd sing. oli rypistynyt ei ollut rypistynyt
1st plur. rypistyimme emme rypistyneet 1st plur. olimme rypistyneet emme olleet rypistyneet
2nd plur. rypistyitte ette rypistyneet 2nd plur. olitte rypistyneet ette olleet rypistyneet
3rd plur. rypistyivät eivät rypistyneet 3rd plur. olivat rypistyneet eivät olleet rypistyneet
passive rypistyttiin ei rypistytty passive oli rypistytty ei ollut rypistytty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rypistyisin en rypistyisi 1st sing. olisin rypistynyt en olisi rypistynyt
2nd sing. rypistyisit et rypistyisi 2nd sing. olisit rypistynyt et olisi rypistynyt
3rd sing. rypistyisi ei rypistyisi 3rd sing. olisi rypistynyt ei olisi rypistynyt
1st plur. rypistyisimme emme rypistyisi 1st plur. olisimme rypistyneet emme olisi rypistyneet
2nd plur. rypistyisitte ette rypistyisi 2nd plur. olisitte rypistyneet ette olisi rypistyneet
3rd plur. rypistyisivät eivät rypistyisi 3rd plur. olisivat rypistyneet eivät olisi rypistyneet
passive rypistyttäisiin ei rypistyttäisi passive olisi rypistytty ei olisi rypistytty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rypisty älä rypisty 2nd sing.
3rd sing. rypistyköön älköön rypistykö 3rd sing. olkoon rypistynyt älköön olko rypistynyt
1st plur. rypistykäämme älkäämme rypistykö 1st plur.
2nd plur. rypistykää älkää rypistykö 2nd plur.
3rd plur. rypistykööt älkööt rypistykö 3rd plur. olkoot rypistyneet älkööt olko rypistyneet
passive rypistyttäköön älköön rypistyttäkö passive olkoon rypistytty älköön olko rypistytty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rypistynen en rypistyne 1st sing. lienen rypistynyt en liene rypistynyt
2nd sing. rypistynet et rypistyne 2nd sing. lienet rypistynyt et liene rypistynyt
3rd sing. rypistynee ei rypistyne 3rd sing. lienee rypistynyt ei liene rypistynyt
1st plur. rypistynemme emme rypistyne 1st plur. lienemme rypistyneet emme liene rypistyneet
2nd plur. rypistynette ette rypistyne 2nd plur. lienette rypistyneet ette liene rypistyneet
3rd plur. rypistynevät eivät rypistyne 3rd plur. lienevät rypistyneet eivät liene rypistyneet
passive rypistyttäneen ei rypistyttäne passive lienee rypistytty ei liene rypistytty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rypistyä present rypistyvä rypistyttävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rypistyäkseni rypistyäksemme
2nd rypistyäksesi rypistyäksenne
3rd rypistyäkseen
rypistyäksensä
past rypistynyt rypistytty
2nd inessive2 rypistyessä rypistyttäessä agent3 rypistymä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rypistyessäni rypistyessämme
2nd rypistyessäsi rypistyessänne
3rd rypistyessään
rypistyessänsä
negative rypistymätön
instructive rypistyen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive rypistymässä
elative rypistymästä
illative rypistymään
adessive rypistymällä
abessive rypistymättä
instructive rypistymän rypistyttämän
4th4 verbal noun rypistyminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rypistymäisilläni rypistymäisillämme
2nd rypistymäisilläsi rypistymäisillänne
3rd rypistymäisillään
rypistymäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.