ruhtinaskunta

Finnish

Etymology

ruhtinas + kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈruhtinɑsˌkuntɑ/, [ˈruxt̪inɑ̝s̠ˌkun̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification(key): ruh‧ti‧nas‧kun‧ta

Noun

ruhtinaskunta

  1. principality

Declension

Inflection of ruhtinaskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative ruhtinaskunta ruhtinaskunnat
genitive ruhtinaskunnan ruhtinaskuntien
partitive ruhtinaskuntaa ruhtinaskuntia
illative ruhtinaskuntaan ruhtinaskuntiin
singular plural
nominative ruhtinaskunta ruhtinaskunnat
accusative nom. ruhtinaskunta ruhtinaskunnat
gen. ruhtinaskunnan
genitive ruhtinaskunnan ruhtinaskuntien
ruhtinaskuntainrare
partitive ruhtinaskuntaa ruhtinaskuntia
inessive ruhtinaskunnassa ruhtinaskunnissa
elative ruhtinaskunnasta ruhtinaskunnista
illative ruhtinaskuntaan ruhtinaskuntiin
adessive ruhtinaskunnalla ruhtinaskunnilla
ablative ruhtinaskunnalta ruhtinaskunnilta
allative ruhtinaskunnalle ruhtinaskunnille
essive ruhtinaskuntana ruhtinaskuntina
translative ruhtinaskunnaksi ruhtinaskunniksi
abessive ruhtinaskunnatta ruhtinaskunnitta
instructive ruhtinaskunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruhtinaskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntani ruhtinaskuntani
accusative nom. ruhtinaskuntani ruhtinaskuntani
gen. ruhtinaskuntani
genitive ruhtinaskuntani ruhtinaskuntieni
ruhtinaskuntainirare
partitive ruhtinaskuntaani ruhtinaskuntiani
inessive ruhtinaskunnassani ruhtinaskunnissani
elative ruhtinaskunnastani ruhtinaskunnistani
illative ruhtinaskuntaani ruhtinaskuntiini
adessive ruhtinaskunnallani ruhtinaskunnillani
ablative ruhtinaskunnaltani ruhtinaskunniltani
allative ruhtinaskunnalleni ruhtinaskunnilleni
essive ruhtinaskuntanani ruhtinaskuntinani
translative ruhtinaskunnakseni ruhtinaskunnikseni
abessive ruhtinaskunnattani ruhtinaskunnittani
instructive
comitative ruhtinaskuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntasi ruhtinaskuntasi
accusative nom. ruhtinaskuntasi ruhtinaskuntasi
gen. ruhtinaskuntasi
genitive ruhtinaskuntasi ruhtinaskuntiesi
ruhtinaskuntaisirare
partitive ruhtinaskuntaasi ruhtinaskuntiasi
inessive ruhtinaskunnassasi ruhtinaskunnissasi
elative ruhtinaskunnastasi ruhtinaskunnistasi
illative ruhtinaskuntaasi ruhtinaskuntiisi
adessive ruhtinaskunnallasi ruhtinaskunnillasi
ablative ruhtinaskunnaltasi ruhtinaskunniltasi
allative ruhtinaskunnallesi ruhtinaskunnillesi
essive ruhtinaskuntanasi ruhtinaskuntinasi
translative ruhtinaskunnaksesi ruhtinaskunniksesi
abessive ruhtinaskunnattasi ruhtinaskunnittasi
instructive
comitative ruhtinaskuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntamme ruhtinaskuntamme
accusative nom. ruhtinaskuntamme ruhtinaskuntamme
gen. ruhtinaskuntamme
genitive ruhtinaskuntamme ruhtinaskuntiemme
ruhtinaskuntaimmerare
partitive ruhtinaskuntaamme ruhtinaskuntiamme
inessive ruhtinaskunnassamme ruhtinaskunnissamme
elative ruhtinaskunnastamme ruhtinaskunnistamme
illative ruhtinaskuntaamme ruhtinaskuntiimme
adessive ruhtinaskunnallamme ruhtinaskunnillamme
ablative ruhtinaskunnaltamme ruhtinaskunniltamme
allative ruhtinaskunnallemme ruhtinaskunnillemme
essive ruhtinaskuntanamme ruhtinaskuntinamme
translative ruhtinaskunnaksemme ruhtinaskunniksemme
abessive ruhtinaskunnattamme ruhtinaskunnittamme
instructive
comitative ruhtinaskuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntanne ruhtinaskuntanne
accusative nom. ruhtinaskuntanne ruhtinaskuntanne
gen. ruhtinaskuntanne
genitive ruhtinaskuntanne ruhtinaskuntienne
ruhtinaskuntainnerare
partitive ruhtinaskuntaanne ruhtinaskuntianne
inessive ruhtinaskunnassanne ruhtinaskunnissanne
elative ruhtinaskunnastanne ruhtinaskunnistanne
illative ruhtinaskuntaanne ruhtinaskuntiinne
adessive ruhtinaskunnallanne ruhtinaskunnillanne
ablative ruhtinaskunnaltanne ruhtinaskunniltanne
allative ruhtinaskunnallenne ruhtinaskunnillenne
essive ruhtinaskuntananne ruhtinaskuntinanne
translative ruhtinaskunnaksenne ruhtinaskunniksenne
abessive ruhtinaskunnattanne ruhtinaskunnittanne
instructive
comitative ruhtinaskuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntansa ruhtinaskuntansa
accusative nom. ruhtinaskuntansa ruhtinaskuntansa
gen. ruhtinaskuntansa
genitive ruhtinaskuntansa ruhtinaskuntiensa
ruhtinaskuntainsarare
partitive ruhtinaskuntaansa ruhtinaskuntiaan
ruhtinaskuntiansa
inessive ruhtinaskunnassaan
ruhtinaskunnassansa
ruhtinaskunnissaan
ruhtinaskunnissansa
elative ruhtinaskunnastaan
ruhtinaskunnastansa
ruhtinaskunnistaan
ruhtinaskunnistansa
illative ruhtinaskuntaansa ruhtinaskuntiinsa
adessive ruhtinaskunnallaan
ruhtinaskunnallansa
ruhtinaskunnillaan
ruhtinaskunnillansa
ablative ruhtinaskunnaltaan
ruhtinaskunnaltansa
ruhtinaskunniltaan
ruhtinaskunniltansa
allative ruhtinaskunnalleen
ruhtinaskunnallensa
ruhtinaskunnilleen
ruhtinaskunnillensa
essive ruhtinaskuntanaan
ruhtinaskuntanansa
ruhtinaskuntinaan
ruhtinaskuntinansa
translative ruhtinaskunnakseen
ruhtinaskunnaksensa
ruhtinaskunnikseen
ruhtinaskunniksensa
abessive ruhtinaskunnattaan
ruhtinaskunnattansa
ruhtinaskunnittaan
ruhtinaskunnittansa
instructive
comitative ruhtinaskuntineen
ruhtinaskuntinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.