ripottaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *rip'oittadak.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈripotːɑːˣ/, [ˈripo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ipotːɑː
  • Syllabification(key): ri‧pot‧taa

Verb

ripottaa

  1. (transitive) to strew, sprinkle, scatter

Conjugation

Inflection of ripottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ripotan en ripota 1st sing. olen ripottanut en ole ripottanut
2nd sing. ripotat et ripota 2nd sing. olet ripottanut et ole ripottanut
3rd sing. ripottaa ei ripota 3rd sing. on ripottanut ei ole ripottanut
1st plur. ripotamme emme ripota 1st plur. olemme ripottaneet emme ole ripottaneet
2nd plur. ripotatte ette ripota 2nd plur. olette ripottaneet ette ole ripottaneet
3rd plur. ripottavat eivät ripota 3rd plur. ovat ripottaneet eivät ole ripottaneet
passive ripotetaan ei ripoteta passive on ripotettu ei ole ripotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ripotin en ripottanut 1st sing. olin ripottanut en ollut ripottanut
2nd sing. ripotit et ripottanut 2nd sing. olit ripottanut et ollut ripottanut
3rd sing. ripotti ei ripottanut 3rd sing. oli ripottanut ei ollut ripottanut
1st plur. ripotimme emme ripottaneet 1st plur. olimme ripottaneet emme olleet ripottaneet
2nd plur. ripotitte ette ripottaneet 2nd plur. olitte ripottaneet ette olleet ripottaneet
3rd plur. ripottivat eivät ripottaneet 3rd plur. olivat ripottaneet eivät olleet ripottaneet
passive ripotettiin ei ripotettu passive oli ripotettu ei ollut ripotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ripottaisin en ripottaisi 1st sing. olisin ripottanut en olisi ripottanut
2nd sing. ripottaisit et ripottaisi 2nd sing. olisit ripottanut et olisi ripottanut
3rd sing. ripottaisi ei ripottaisi 3rd sing. olisi ripottanut ei olisi ripottanut
1st plur. ripottaisimme emme ripottaisi 1st plur. olisimme ripottaneet emme olisi ripottaneet
2nd plur. ripottaisitte ette ripottaisi 2nd plur. olisitte ripottaneet ette olisi ripottaneet
3rd plur. ripottaisivat eivät ripottaisi 3rd plur. olisivat ripottaneet eivät olisi ripottaneet
passive ripotettaisiin ei ripotettaisi passive olisi ripotettu ei olisi ripotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ripota älä ripota 2nd sing.
3rd sing. ripottakoon älköön ripottako 3rd sing. olkoon ripottanut älköön olko ripottanut
1st plur. ripottakaamme älkäämme ripottako 1st plur.
2nd plur. ripottakaa älkää ripottako 2nd plur.
3rd plur. ripottakoot älkööt ripottako 3rd plur. olkoot ripottaneet älkööt olko ripottaneet
passive ripotettakoon älköön ripotettako passive olkoon ripotettu älköön olko ripotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ripottanen en ripottane 1st sing. lienen ripottanut en liene ripottanut
2nd sing. ripottanet et ripottane 2nd sing. lienet ripottanut et liene ripottanut
3rd sing. ripottanee ei ripottane 3rd sing. lienee ripottanut ei liene ripottanut
1st plur. ripottanemme emme ripottane 1st plur. lienemme ripottaneet emme liene ripottaneet
2nd plur. ripottanette ette ripottane 2nd plur. lienette ripottaneet ette liene ripottaneet
3rd plur. ripottanevat eivät ripottane 3rd plur. lienevät ripottaneet eivät liene ripottaneet
passive ripotettaneen ei ripotettane passive lienee ripotettu ei liene ripotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ripottaa present ripottava ripotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ripottaakseni ripottaaksemme
2nd ripottaaksesi ripottaaksenne
3rd ripottaakseen
ripottaaksensa
past ripottanut ripotettu
2nd inessive2 ripottaessa ripotettaessa agent3 ripottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ripottaessani ripottaessamme
2nd ripottaessasi ripottaessanne
3rd ripottaessaan
ripottaessansa
negative ripottamaton
instructive ripottaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form ripottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive ripottamassa
elative ripottamasta
illative ripottamaan
adessive ripottamalla
abessive ripottamatta
instructive ripottaman ripotettaman
4th4 verbal noun ripottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ripottamaisillani ripottamaisillamme
2nd ripottamaisillasi ripottamaisillanne
3rd ripottamaisillaan
ripottamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.