riippumaton

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈriːpːumɑton/, [ˈriːpːuˌmɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification(key): riip‧pu‧ma‧ton

Etymology 1

riippua (to depend) + -maton. First attested in Carl Helenius: Suomalainen ja ruozalainen sanakirja ("Finnish and Swedish Dictionary", 1838).

Adjective

riippumaton (comparative riippumattomampi, superlative riippumattomin)

  1. independent (not depending)
Usage notes

"of" is expressed with the elative case.

Declension
Inflection of riippumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative riippumaton riippumattomat
genitive riippumattoman riippumattomien
partitive riippumatonta riippumattomia
illative riippumattomaan riippumattomiin
singular plural
nominative riippumaton riippumattomat
accusative nom. riippumaton riippumattomat
gen. riippumattoman
genitive riippumattoman riippumattomien
riippumatontenrare
partitive riippumatonta riippumattomia
inessive riippumattomassa riippumattomissa
elative riippumattomasta riippumattomista
illative riippumattomaan riippumattomiin
adessive riippumattomalla riippumattomilla
ablative riippumattomalta riippumattomilta
allative riippumattomalle riippumattomille
essive riippumattomana riippumattomina
translative riippumattomaksi riippumattomiksi
abessive riippumattomatta riippumattomitta
instructive riippumattomin
comitative riippumattomine
Possessive forms of riippumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative riippumattomani riippumattomani
accusative nom. riippumattomani riippumattomani
gen. riippumattomani
genitive riippumattomani riippumattomieni
riippumatontenirare
partitive riippumatontani riippumattomiani
inessive riippumattomassani riippumattomissani
elative riippumattomastani riippumattomistani
illative riippumattomaani riippumattomiini
adessive riippumattomallani riippumattomillani
ablative riippumattomaltani riippumattomiltani
allative riippumattomalleni riippumattomilleni
essive riippumattomanani riippumattominani
translative riippumattomakseni riippumattomikseni
abessive riippumattomattani riippumattomittani
instructive
comitative riippumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative riippumattomasi riippumattomasi
accusative nom. riippumattomasi riippumattomasi
gen. riippumattomasi
genitive riippumattomasi riippumattomiesi
riippumatontesirare
partitive riippumatontasi riippumattomiasi
inessive riippumattomassasi riippumattomissasi
elative riippumattomastasi riippumattomistasi
illative riippumattomaasi riippumattomiisi
adessive riippumattomallasi riippumattomillasi
ablative riippumattomaltasi riippumattomiltasi
allative riippumattomallesi riippumattomillesi
essive riippumattomanasi riippumattominasi
translative riippumattomaksesi riippumattomiksesi
abessive riippumattomattasi riippumattomittasi
instructive
comitative riippumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative riippumattomamme riippumattomamme
accusative nom. riippumattomamme riippumattomamme
gen. riippumattomamme
genitive riippumattomamme riippumattomiemme
riippumatontemmerare
partitive riippumatontamme riippumattomiamme
inessive riippumattomassamme riippumattomissamme
elative riippumattomastamme riippumattomistamme
illative riippumattomaamme riippumattomiimme
adessive riippumattomallamme riippumattomillamme
ablative riippumattomaltamme riippumattomiltamme
allative riippumattomallemme riippumattomillemme
essive riippumattomanamme riippumattominamme
translative riippumattomaksemme riippumattomiksemme
abessive riippumattomattamme riippumattomittamme
instructive
comitative riippumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative riippumattomanne riippumattomanne
accusative nom. riippumattomanne riippumattomanne
gen. riippumattomanne
genitive riippumattomanne riippumattomienne
riippumatontennerare
partitive riippumatontanne riippumattomianne
inessive riippumattomassanne riippumattomissanne
elative riippumattomastanne riippumattomistanne
illative riippumattomaanne riippumattomiinne
adessive riippumattomallanne riippumattomillanne
ablative riippumattomaltanne riippumattomiltanne
allative riippumattomallenne riippumattomillenne
essive riippumattomananne riippumattominanne
translative riippumattomaksenne riippumattomiksenne
abessive riippumattomattanne riippumattomittanne
instructive
comitative riippumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative riippumattomansa riippumattomansa
accusative nom. riippumattomansa riippumattomansa
gen. riippumattomansa
genitive riippumattomansa riippumattomiensa
riippumatontensarare
partitive riippumatontaan
riippumatontansa
riippumattomiaan
riippumattomiansa
inessive riippumattomassaan
riippumattomassansa
riippumattomissaan
riippumattomissansa
elative riippumattomastaan
riippumattomastansa
riippumattomistaan
riippumattomistansa
illative riippumattomaansa riippumattomiinsa
adessive riippumattomallaan
riippumattomallansa
riippumattomillaan
riippumattomillansa
ablative riippumattomaltaan
riippumattomaltansa
riippumattomiltaan
riippumattomiltansa
allative riippumattomalleen
riippumattomallensa
riippumattomilleen
riippumattomillensa
essive riippumattomanaan
riippumattomanansa
riippumattominaan
riippumattominansa
translative riippumattomakseen
riippumattomaksensa
riippumattomikseen
riippumattomiksensa
abessive riippumattomattaan
riippumattomattansa
riippumattomittaan
riippumattomittansa
instructive
comitative riippumattomineen
riippumattominensa
Derived terms
compounds

Participle

riippumaton

  1. negative participle of riippua

Further reading

Noun

riippumaton

  1. genitive singular of riippumatto
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.