reuhata

Finnish

Etymology

Sound-symbolic.[1] Compare räyhätä.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈreu̯hɑtɑˣ/, [ˈre̞u̯ɦɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -euhɑtɑ
  • Syllabification(key): reu‧ha‧ta

Verb

reuhata (intransitive)

  1. to rage, throw a fit (particularly about a child)
    Synonyms: riehua, rähjätä, räyhätä
    Äläpä reuhaa.
    Now, don't throw a fit.

Conjugation

Inflection of reuhata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. reuhaan en reuhaa 1st sing. olen reuhannut en ole reuhannut
2nd sing. reuhaat et reuhaa 2nd sing. olet reuhannut et ole reuhannut
3rd sing. reuhaa ei reuhaa 3rd sing. on reuhannut ei ole reuhannut
1st plur. reuhaamme emme reuhaa 1st plur. olemme reuhanneet emme ole reuhanneet
2nd plur. reuhaatte ette reuhaa 2nd plur. olette reuhanneet ette ole reuhanneet
3rd plur. reuhaavat eivät reuhaa 3rd plur. ovat reuhanneet eivät ole reuhanneet
passive reuhataan ei reuhata passive on reuhattu ei ole reuhattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. reuhasin en reuhannut 1st sing. olin reuhannut en ollut reuhannut
2nd sing. reuhasit et reuhannut 2nd sing. olit reuhannut et ollut reuhannut
3rd sing. reuhasi ei reuhannut 3rd sing. oli reuhannut ei ollut reuhannut
1st plur. reuhasimme emme reuhanneet 1st plur. olimme reuhanneet emme olleet reuhanneet
2nd plur. reuhasitte ette reuhanneet 2nd plur. olitte reuhanneet ette olleet reuhanneet
3rd plur. reuhasivat eivät reuhanneet 3rd plur. olivat reuhanneet eivät olleet reuhanneet
passive reuhattiin ei reuhattu passive oli reuhattu ei ollut reuhattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. reuhaisin en reuhaisi 1st sing. olisin reuhannut en olisi reuhannut
2nd sing. reuhaisit et reuhaisi 2nd sing. olisit reuhannut et olisi reuhannut
3rd sing. reuhaisi ei reuhaisi 3rd sing. olisi reuhannut ei olisi reuhannut
1st plur. reuhaisimme emme reuhaisi 1st plur. olisimme reuhanneet emme olisi reuhanneet
2nd plur. reuhaisitte ette reuhaisi 2nd plur. olisitte reuhanneet ette olisi reuhanneet
3rd plur. reuhaisivat eivät reuhaisi 3rd plur. olisivat reuhanneet eivät olisi reuhanneet
passive reuhattaisiin ei reuhattaisi passive olisi reuhattu ei olisi reuhattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. reuhaa älä reuhaa 2nd sing.
3rd sing. reuhatkoon älköön reuhatko 3rd sing. olkoon reuhannut älköön olko reuhannut
1st plur. reuhatkaamme älkäämme reuhatko 1st plur.
2nd plur. reuhatkaa älkää reuhatko 2nd plur.
3rd plur. reuhatkoot älkööt reuhatko 3rd plur. olkoot reuhanneet älkööt olko reuhanneet
passive reuhattakoon älköön reuhattako passive olkoon reuhattu älköön olko reuhattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. reuhannen en reuhanne 1st sing. lienen reuhannut en liene reuhannut
2nd sing. reuhannet et reuhanne 2nd sing. lienet reuhannut et liene reuhannut
3rd sing. reuhannee ei reuhanne 3rd sing. lienee reuhannut ei liene reuhannut
1st plur. reuhannemme emme reuhanne 1st plur. lienemme reuhanneet emme liene reuhanneet
2nd plur. reuhannette ette reuhanne 2nd plur. lienette reuhanneet ette liene reuhanneet
3rd plur. reuhannevat eivät reuhanne 3rd plur. lienevät reuhanneet eivät liene reuhanneet
passive reuhattaneen ei reuhattane passive lienee reuhattu ei liene reuhattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st reuhata present reuhaava reuhattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st reuhatakseni reuhataksemme
2nd reuhataksesi reuhataksenne
3rd reuhatakseen
reuhataksensa
past reuhannut reuhattu
2nd inessive2 reuhatessa reuhattaessa agent3 reuhaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st reuhatessani reuhatessamme
2nd reuhatessasi reuhatessanne
3rd reuhatessaan
reuhatessansa
negative reuhaamaton
instructive reuhaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive reuhaamassa
elative reuhaamasta
illative reuhaamaan
adessive reuhaamalla
abessive reuhaamatta
instructive reuhaaman reuhattaman
4th4 verbal noun reuhaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st reuhaamaisillani reuhaamaisillamme
2nd reuhaamaisillasi reuhaamaisillanne
3rd reuhaamaisillaan
reuhaamaisillansa

Derived terms

References

  1. Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.