röökata

Finnish

Etymology

Borrowed from Swedish röka (to smoke) + -ata.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrøːkɑtɑˣ/, [ˈrø̞ːkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -øːkɑtɑ
  • Syllabification(key): röö‧ka‧ta

Verb

röökata (colloquial)

  1. to smoke

Conjugation

Inflection of röökata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röökaan en röökaa 1st sing. olen röökannut en ole röökannut
2nd sing. röökaat et röökaa 2nd sing. olet röökannut et ole röökannut
3rd sing. röökaa ei röökaa 3rd sing. on röökannut ei ole röökannut
1st plur. röökaamme emme röökaa 1st plur. olemme röökanneet emme ole röökanneet
2nd plur. röökaatte ette röökaa 2nd plur. olette röökanneet ette ole röökanneet
3rd plur. röökaavat eivät röökaa 3rd plur. ovat röökanneet eivät ole röökanneet
passive röökataan ei röökata passive on röökattu ei ole röökattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röökasin en röökannut 1st sing. olin röökannut en ollut röökannut
2nd sing. röökasit et röökannut 2nd sing. olit röökannut et ollut röökannut
3rd sing. röökasi ei röökannut 3rd sing. oli röökannut ei ollut röökannut
1st plur. röökasimme emme röökanneet 1st plur. olimme röökanneet emme olleet röökanneet
2nd plur. röökasitte ette röökanneet 2nd plur. olitte röökanneet ette olleet röökanneet
3rd plur. röökasivat eivät röökanneet 3rd plur. olivat röökanneet eivät olleet röökanneet
passive röökattiin ei röökattu passive oli röökattu ei ollut röökattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röökaisin en röökaisi 1st sing. olisin röökannut en olisi röökannut
2nd sing. röökaisit et röökaisi 2nd sing. olisit röökannut et olisi röökannut
3rd sing. röökaisi ei röökaisi 3rd sing. olisi röökannut ei olisi röökannut
1st plur. röökaisimme emme röökaisi 1st plur. olisimme röökanneet emme olisi röökanneet
2nd plur. röökaisitte ette röökaisi 2nd plur. olisitte röökanneet ette olisi röökanneet
3rd plur. röökaisivat eivät röökaisi 3rd plur. olisivat röökanneet eivät olisi röökanneet
passive röökattaisiin ei röökattaisi passive olisi röökattu ei olisi röökattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. röökaa älä röökaa 2nd sing.
3rd sing. röökatkoon älköön röökatko 3rd sing. olkoon röökannut älköön olko röökannut
1st plur. röökatkaamme älkäämme röökatko 1st plur.
2nd plur. röökatkaa älkää röökatko 2nd plur.
3rd plur. röökatkoot älkööt röökatko 3rd plur. olkoot röökanneet älkööt olko röökanneet
passive röökattakoon älköön röökattako passive olkoon röökattu älköön olko röökattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. röökannen en röökanne 1st sing. lienen röökannut en liene röökannut
2nd sing. röökannet et röökanne 2nd sing. lienet röökannut et liene röökannut
3rd sing. röökannee ei röökanne 3rd sing. lienee röökannut ei liene röökannut
1st plur. röökannemme emme röökanne 1st plur. lienemme röökanneet emme liene röökanneet
2nd plur. röökannette ette röökanne 2nd plur. lienette röökanneet ette liene röökanneet
3rd plur. röökannevat eivät röökanne 3rd plur. lienevät röökanneet eivät liene röökanneet
passive röökattaneen ei röökattane passive lienee röökattu ei liene röökattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st röökata present röökaava röökattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st röökatakseni röökataksemme
2nd röökataksesi röökataksenne
3rd röökatakseen
röökataksensa
past röökannut röökattu
2nd inessive2 röökatessa röökattaessa agent3 röökaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st röökatessani röökatessamme
2nd röökatessasi röökatessanne
3rd röökatessaan
röökatessansa
negative röökaamaton
instructive röökaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive röökaamassa
elative röökaamasta
illative röökaamaan
adessive röökaamalla
abessive röökaamatta
instructive röökaaman röökattaman
4th4 verbal noun röökaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st röökaamaisillani röökaamaisillamme
2nd röökaamaisillasi röökaamaisillanne
3rd röökaamaisillaan
röökaamaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.