provosoitua

Finnish

Etymology

From provosoida + -tua.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈproʋosoi̯tuɑˣ/, [ˈpro̞ʋo̞ˌs̠o̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): pro‧vo‧soi‧tu‧a

Verb

provosoitua

  1. (intransitive) To be provoked.

Conjugation

Inflection of provosoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. provosoidun en provosoidu 1st sing. olen provosoitunut en ole provosoitunut
2nd sing. provosoidut et provosoidu 2nd sing. olet provosoitunut et ole provosoitunut
3rd sing. provosoituu ei provosoidu 3rd sing. on provosoitunut ei ole provosoitunut
1st plur. provosoidumme emme provosoidu 1st plur. olemme provosoituneet emme ole provosoituneet
2nd plur. provosoidutte ette provosoidu 2nd plur. olette provosoituneet ette ole provosoituneet
3rd plur. provosoituvat eivät provosoidu 3rd plur. ovat provosoituneet eivät ole provosoituneet
passive provosoidutaan ei provosoiduta passive on provosoiduttu ei ole provosoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. provosoiduin en provosoitunut 1st sing. olin provosoitunut en ollut provosoitunut
2nd sing. provosoiduit et provosoitunut 2nd sing. olit provosoitunut et ollut provosoitunut
3rd sing. provosoitui ei provosoitunut 3rd sing. oli provosoitunut ei ollut provosoitunut
1st plur. provosoiduimme emme provosoituneet 1st plur. olimme provosoituneet emme olleet provosoituneet
2nd plur. provosoiduitte ette provosoituneet 2nd plur. olitte provosoituneet ette olleet provosoituneet
3rd plur. provosoituivat eivät provosoituneet 3rd plur. olivat provosoituneet eivät olleet provosoituneet
passive provosoiduttiin ei provosoiduttu passive oli provosoiduttu ei ollut provosoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. provosoituisin en provosoituisi 1st sing. olisin provosoitunut en olisi provosoitunut
2nd sing. provosoituisit et provosoituisi 2nd sing. olisit provosoitunut et olisi provosoitunut
3rd sing. provosoituisi ei provosoituisi 3rd sing. olisi provosoitunut ei olisi provosoitunut
1st plur. provosoituisimme emme provosoituisi 1st plur. olisimme provosoituneet emme olisi provosoituneet
2nd plur. provosoituisitte ette provosoituisi 2nd plur. olisitte provosoituneet ette olisi provosoituneet
3rd plur. provosoituisivat eivät provosoituisi 3rd plur. olisivat provosoituneet eivät olisi provosoituneet
passive provosoiduttaisiin ei provosoiduttaisi passive olisi provosoiduttu ei olisi provosoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. provosoidu älä provosoidu 2nd sing.
3rd sing. provosoitukoon älköön provosoituko 3rd sing. olkoon provosoitunut älköön olko provosoitunut
1st plur. provosoitukaamme älkäämme provosoituko 1st plur.
2nd plur. provosoitukaa älkää provosoituko 2nd plur.
3rd plur. provosoitukoot älkööt provosoituko 3rd plur. olkoot provosoituneet älkööt olko provosoituneet
passive provosoiduttakoon älköön provosoiduttako passive olkoon provosoiduttu älköön olko provosoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. provosoitunen en provosoitune 1st sing. lienen provosoitunut en liene provosoitunut
2nd sing. provosoitunet et provosoitune 2nd sing. lienet provosoitunut et liene provosoitunut
3rd sing. provosoitunee ei provosoitune 3rd sing. lienee provosoitunut ei liene provosoitunut
1st plur. provosoitunemme emme provosoitune 1st plur. lienemme provosoituneet emme liene provosoituneet
2nd plur. provosoitunette ette provosoitune 2nd plur. lienette provosoituneet ette liene provosoituneet
3rd plur. provosoitunevat eivät provosoitune 3rd plur. lienevät provosoituneet eivät liene provosoituneet
passive provosoiduttaneen ei provosoiduttane passive lienee provosoiduttu ei liene provosoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st provosoitua present provosoituva provosoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st provosoituakseni provosoituaksemme
2nd provosoituaksesi provosoituaksenne
3rd provosoituakseen
provosoituaksensa
past provosoitunut provosoiduttu
2nd inessive2 provosoituessa provosoiduttaessa agent3 provosoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st provosoituessani provosoituessamme
2nd provosoituessasi provosoituessanne
3rd provosoituessaan
provosoituessansa
negative provosoitumaton
instructive provosoituen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive provosoitumassa
elative provosoitumasta
illative provosoitumaan
adessive provosoitumalla
abessive provosoitumatta
instructive provosoituman provosoiduttaman
4th4 verbal noun provosoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st provosoitumaisillani provosoitumaisillamme
2nd provosoitumaisillasi provosoitumaisillanne
3rd provosoitumaisillaan
provosoitumaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.