pikkutunnit

Finnish

Etymology

From pikku- (small) + tunnit (hours); the time of the day when the hours are "small", i.e. the numbers indicating the hour are small.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpikːuˌtunːit/, [ˈpikːuˌt̪unːit̪]
  • Rhymes: -unːit
  • Syllabification(key): pik‧ku‧tun‧nit

Noun

pikkutunnit pl

  1. small hours, wee hours (the period from midnight to dawn)

Usage notes

Temporal expressions of the word are formed with the essive case: pikkutunteinain the wee hours.

Declension

Inflection of pikkutunnit (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative pikkutunnit
genitive pikkutuntien
partitive pikkutunteja
illative pikkutunteihin
singular plural
nominative pikkutunnit
accusative nom. pikkutunnit
gen.
genitive pikkutuntien
partitive pikkutunteja
inessive pikkutunneissa
elative pikkutunneista
illative pikkutunteihin
adessive pikkutunneilla
ablative pikkutunneilta
allative pikkutunneille
essive pikkutunteina
translative pikkutunneiksi
abessive pikkutunneitta
instructive pikkutunnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pikkutunnit (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pikkutuntini
accusative nom. pikkutuntini
gen.
genitive pikkutuntieni
partitive pikkutuntejani
inessive pikkutunneissani
elative pikkutunneistani
illative pikkutunteihini
adessive pikkutunneillani
ablative pikkutunneiltani
allative pikkutunneilleni
essive pikkutunteinani
translative pikkutunneikseni
abessive pikkutunneittani
instructive
comitative pikkutunteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pikkutuntisi
accusative nom. pikkutuntisi
gen.
genitive pikkutuntiesi
partitive pikkutuntejasi
inessive pikkutunneissasi
elative pikkutunneistasi
illative pikkutunteihisi
adessive pikkutunneillasi
ablative pikkutunneiltasi
allative pikkutunneillesi
essive pikkutunteinasi
translative pikkutunneiksesi
abessive pikkutunneittasi
instructive
comitative pikkutunteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pikkutuntimme
accusative nom. pikkutuntimme
gen.
genitive pikkutuntiemme
partitive pikkutuntejamme
inessive pikkutunneissamme
elative pikkutunneistamme
illative pikkutunteihimme
adessive pikkutunneillamme
ablative pikkutunneiltamme
allative pikkutunneillemme
essive pikkutunteinamme
translative pikkutunneiksemme
abessive pikkutunneittamme
instructive
comitative pikkutunteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pikkutuntinne
accusative nom. pikkutuntinne
gen.
genitive pikkutuntienne
partitive pikkutuntejanne
inessive pikkutunneissanne
elative pikkutunneistanne
illative pikkutunteihinne
adessive pikkutunneillanne
ablative pikkutunneiltanne
allative pikkutunneillenne
essive pikkutunteinanne
translative pikkutunneiksenne
abessive pikkutunneittanne
instructive
comitative pikkutunteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pikkutuntinsa
accusative nom. pikkutuntinsa
gen.
genitive pikkutuntiensa
partitive pikkutuntejaan
pikkutuntejansa
inessive pikkutunneissaan
pikkutunneissansa
elative pikkutunneistaan
pikkutunneistansa
illative pikkutunteihinsa
adessive pikkutunneillaan
pikkutunneillansa
ablative pikkutunneiltaan
pikkutunneiltansa
allative pikkutunneilleen
pikkutunneillensa
essive pikkutunteinaan
pikkutunteinansa
translative pikkutunneikseen
pikkutunneiksensa
abessive pikkutunneittaan
pikkutunneittansa
instructive
comitative pikkutunteineen
pikkutunteinensa

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.