pakkomielle

Finnish

Etymology

pakko +‎ mielle

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpɑkːoˌmie̯lːeˣ/, [ˈpɑ̝kːo̞ˌmie̞̯lːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ielːe
  • Syllabification(key): pak‧ko‧miel‧le

Noun

pakkomielle

  1. (psychology) A compulsive thought or obsession

Declension
Inflection of pakkomielle (Kotus type 48*I/hame, lt-ll gradation)
nominative pakkomielle pakkomielteet
genitive pakkomielteen pakkomielteiden
pakkomielteitten
partitive pakkomiellettä pakkomielteitä
illative pakkomielteeseen pakkomielteisiin
pakkomielteihin
singular plural
nominative pakkomielle pakkomielteet
accusative nom. pakkomielle pakkomielteet
gen. pakkomielteen
genitive pakkomielteen pakkomielteiden
pakkomielteitten
partitive pakkomiellettä pakkomielteitä
inessive pakkomielteessä pakkomielteissä
elative pakkomielteestä pakkomielteistä
illative pakkomielteeseen pakkomielteisiin
pakkomielteihin
adessive pakkomielteellä pakkomielteillä
ablative pakkomielteeltä pakkomielteiltä
allative pakkomielteelle pakkomielteille
essive pakkomielteenä pakkomielteinä
translative pakkomielteeksi pakkomielteiksi
abessive pakkomielteettä pakkomielteittä
instructive — pakkomieltein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pakkomielle (Kotus type 48*I/hame, lt-ll gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pakkomielteeni pakkomielteeni
accusative nom. pakkomielteeni pakkomielteeni
gen. pakkomielteeni
genitive pakkomielteeni pakkomielteideni
pakkomielteitteni
partitive pakkomiellettäni pakkomielteitäni
inessive pakkomielteessäni pakkomielteissäni
elative pakkomielteestäni pakkomielteistäni
illative pakkomielteeseeni pakkomielteisiini
pakkomielteihini
adessive pakkomielteelläni pakkomielteilläni
ablative pakkomielteeltäni pakkomielteiltäni
allative pakkomielteelleni pakkomielteilleni
essive pakkomielteenäni pakkomielteinäni
translative pakkomielteekseni pakkomielteikseni
abessive pakkomielteettäni pakkomielteittäni
instructive — —
comitative — pakkomielteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pakkomielteesi pakkomielteesi
accusative nom. pakkomielteesi pakkomielteesi
gen. pakkomielteesi
genitive pakkomielteesi pakkomielteidesi
pakkomielteittesi
partitive pakkomiellettäsi pakkomielteitäsi
inessive pakkomielteessäsi pakkomielteissäsi
elative pakkomielteestäsi pakkomielteistäsi
illative pakkomielteeseesi pakkomielteisiisi
pakkomielteihisi
adessive pakkomielteelläsi pakkomielteilläsi
ablative pakkomielteeltäsi pakkomielteiltäsi
allative pakkomielteellesi pakkomielteillesi
essive pakkomielteenäsi pakkomielteinäsi
translative pakkomielteeksesi pakkomielteiksesi
abessive pakkomielteettäsi pakkomielteittäsi
instructive — —
comitative — pakkomielteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pakkomielteemme pakkomielteemme
accusative nom. pakkomielteemme pakkomielteemme
gen. pakkomielteemme
genitive pakkomielteemme pakkomielteidemme
pakkomielteittemme
partitive pakkomiellettämme pakkomielteitämme
inessive pakkomielteessämme pakkomielteissämme
elative pakkomielteestämme pakkomielteistämme
illative pakkomielteeseemme pakkomielteisiimme
pakkomielteihimme
adessive pakkomielteellämme pakkomielteillämme
ablative pakkomielteeltämme pakkomielteiltämme
allative pakkomielteellemme pakkomielteillemme
essive pakkomielteenämme pakkomielteinämme
translative pakkomielteeksemme pakkomielteiksemme
abessive pakkomielteettämme pakkomielteittämme
instructive — —
comitative — pakkomielteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pakkomielteenne pakkomielteenne
accusative nom. pakkomielteenne pakkomielteenne
gen. pakkomielteenne
genitive pakkomielteenne pakkomielteidenne
pakkomielteittenne
partitive pakkomiellettänne pakkomielteitänne
inessive pakkomielteessänne pakkomielteissänne
elative pakkomielteestänne pakkomielteistänne
illative pakkomielteeseenne pakkomielteisiinne
pakkomielteihinne
adessive pakkomielteellänne pakkomielteillänne
ablative pakkomielteeltänne pakkomielteiltänne
allative pakkomielteellenne pakkomielteillenne
essive pakkomielteenänne pakkomielteinänne
translative pakkomielteeksenne pakkomielteiksenne
abessive pakkomielteettänne pakkomielteittänne
instructive — —
comitative — pakkomielteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pakkomielteensä pakkomielteensä
accusative nom. pakkomielteensä pakkomielteensä
gen. pakkomielteensä
genitive pakkomielteensä pakkomielteidensä
pakkomielteittensä
partitive pakkomiellettään
pakkomiellettänsä		 pakkomielteitään
pakkomielteitänsä
inessive pakkomielteessään
pakkomielteessänsä		 pakkomielteissään
pakkomielteissänsä
elative pakkomielteestään
pakkomielteestänsä		 pakkomielteistään
pakkomielteistänsä
illative pakkomielteeseensä pakkomielteisiinsä
pakkomielteihinsä
adessive pakkomielteellään
pakkomielteellänsä		 pakkomielteillään
pakkomielteillänsä
ablative pakkomielteeltään
pakkomielteeltänsä		 pakkomielteiltään
pakkomielteiltänsä
allative pakkomielteelleen
pakkomielteellensä		 pakkomielteilleen
pakkomielteillensä
essive pakkomielteenään
pakkomielteenänsä		 pakkomielteinään
pakkomielteinänsä
translative pakkomielteekseen
pakkomielteeksensä		 pakkomielteikseen
pakkomielteiksensä
abessive pakkomielteettään
pakkomielteettänsä		 pakkomielteittään
pakkomielteittänsä
instructive — —
comitative — pakkomielteineen
pakkomielteinensä

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.