pajusoittu

Ingrian

Etymology

From paju (willow) + soittu (musical instrument).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpɑjuˌsoi̯tːu/, [ˈpɑjuˌs̠o̞i̯tːŭ̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpɑjuˌsoi̯tːu/, [ˈpɑjuˌʃo̞i̯tːu]
  • Rhymes: -oi̯tːu
  • Hyphenation: pa‧ju‧soit‧tu

Noun

pajusoittu

  1. willow flute

Declension

Declension of pajusoittu (type 4/koivu, tt-t gradation)
singular plural
nominative pajusoittu pajusoitut
genitive pajusoitun pajusoittuin, pajusoittuloin
partitive pajusoittua pajusoittuja, pajusoittuloja
illative pajusoittuu pajusoittui, pajusoittuloihe
inessive pajusoituus pajusoituis, pajusoittulois
elative pajusoitust pajusoituist, pajusoittuloist
allative pajusoitulle pajusoituille, pajusoittuloille
adessive pajusoituul pajusoituil, pajusoittuloil
ablative pajusoitult pajusoituilt, pajusoittuloilt
translative pajusoituks pajusoituiks, pajusoittuloiks
essive pajusoittunna, pajusoittuun pajusoittuinna, pajusoittuloinna, pajusoittuin, pajusoittuloin
exessive1) pajusoittunt pajusoittuint, pajusoittuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 377
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.