onneton

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *onnët'oin, equivalent to onni (happiness, luck) + -ton.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈonːeton/, [ˈo̞nːe̞t̪o̞n]
  • Rhymes: -onːeton
  • Syllabification(key): on‧ne‧ton

Adjective

onneton (comparative onnettomampi, superlative onnettomin)

  1. unhappy (not happy)
    • 1860, J. L. Runeberg, translated by K. Kiljander, Nadeschda: Yhdeksæn laulua Johan Ludvig Runebergiltæ, Kuopio, Kahdeksas Laulu, using Wolmar Schildt's proposed orthography, page 71:
      Koska tuossa hæn epäillen vîpŷ,
      Itsekiusâjana onnetonna,
      Hæilytetty lîkutuksiltansa,
      Pæivæ laskeksen ja ilta nousê
      Mân ylitse rusko-sîvillænsæ.
      [Koska tuossa hän epäillen viipyy,
      Itsekiusaajana onnetonna,
      Häilytetty liikutuksiltansa,
      Päivä laskeksen ja ilta nousee
      Maan ylitse rusko-siivillänsä.]
      There he stays in doubt,
      an unhappy man bothering himself,
      rocked by his own emotions,
      as the sun sets and evening rises
      above the earth with its brown wings.
  2. miserable (which brings (only) misery)
  3. very poor, terrible, wretched
  4. unfortunate (not favored by fortune)
    Synonyms: epäonninen, epäonnekas

Usage notes

"about" is expressed with the elative case.

Declension

Inflection of onneton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative onneton onnettomat
genitive onnettoman onnettomien
partitive onnetonta onnettomia
illative onnettomaan onnettomiin
singular plural
nominative onneton onnettomat
accusative nom. onneton onnettomat
gen. onnettoman
genitive onnettoman onnettomien
onnetontenrare
partitive onnetonta onnettomia
inessive onnettomassa onnettomissa
elative onnettomasta onnettomista
illative onnettomaan onnettomiin
adessive onnettomalla onnettomilla
ablative onnettomalta onnettomilta
allative onnettomalle onnettomille
essive onnettomana onnettomina
translative onnettomaksi onnettomiksi
abessive onnettomatta onnettomitta
instructive onnettomin
comitative onnettomine
Possessive forms of onneton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative onnettomani onnettomani
accusative nom. onnettomani onnettomani
gen. onnettomani
genitive onnettomani onnettomieni
onnetontenirare
partitive onnetontani onnettomiani
inessive onnettomassani onnettomissani
elative onnettomastani onnettomistani
illative onnettomaani onnettomiini
adessive onnettomallani onnettomillani
ablative onnettomaltani onnettomiltani
allative onnettomalleni onnettomilleni
essive onnettomanani onnettominani
translative onnettomakseni onnettomikseni
abessive onnettomattani onnettomittani
instructive
comitative onnettomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative onnettomasi onnettomasi
accusative nom. onnettomasi onnettomasi
gen. onnettomasi
genitive onnettomasi onnettomiesi
onnetontesirare
partitive onnetontasi onnettomiasi
inessive onnettomassasi onnettomissasi
elative onnettomastasi onnettomistasi
illative onnettomaasi onnettomiisi
adessive onnettomallasi onnettomillasi
ablative onnettomaltasi onnettomiltasi
allative onnettomallesi onnettomillesi
essive onnettomanasi onnettominasi
translative onnettomaksesi onnettomiksesi
abessive onnettomattasi onnettomittasi
instructive
comitative onnettominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative onnettomamme onnettomamme
accusative nom. onnettomamme onnettomamme
gen. onnettomamme
genitive onnettomamme onnettomiemme
onnetontemmerare
partitive onnetontamme onnettomiamme
inessive onnettomassamme onnettomissamme
elative onnettomastamme onnettomistamme
illative onnettomaamme onnettomiimme
adessive onnettomallamme onnettomillamme
ablative onnettomaltamme onnettomiltamme
allative onnettomallemme onnettomillemme
essive onnettomanamme onnettominamme
translative onnettomaksemme onnettomiksemme
abessive onnettomattamme onnettomittamme
instructive
comitative onnettominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative onnettomanne onnettomanne
accusative nom. onnettomanne onnettomanne
gen. onnettomanne
genitive onnettomanne onnettomienne
onnetontennerare
partitive onnetontanne onnettomianne
inessive onnettomassanne onnettomissanne
elative onnettomastanne onnettomistanne
illative onnettomaanne onnettomiinne
adessive onnettomallanne onnettomillanne
ablative onnettomaltanne onnettomiltanne
allative onnettomallenne onnettomillenne
essive onnettomananne onnettominanne
translative onnettomaksenne onnettomiksenne
abessive onnettomattanne onnettomittanne
instructive
comitative onnettominenne
third-person possessor
singular plural
nominative onnettomansa onnettomansa
accusative nom. onnettomansa onnettomansa
gen. onnettomansa
genitive onnettomansa onnettomiensa
onnetontensarare
partitive onnetontaan
onnetontansa
onnettomiaan
onnettomiansa
inessive onnettomassaan
onnettomassansa
onnettomissaan
onnettomissansa
elative onnettomastaan
onnettomastansa
onnettomistaan
onnettomistansa
illative onnettomaansa onnettomiinsa
adessive onnettomallaan
onnettomallansa
onnettomillaan
onnettomillansa
ablative onnettomaltaan
onnettomaltansa
onnettomiltaan
onnettomiltansa
allative onnettomalleen
onnettomallensa
onnettomilleen
onnettomillensa
essive onnettomanaan
onnettomanansa
onnettominaan
onnettominansa
translative onnettomakseen
onnettomaksensa
onnettomikseen
onnettomiksensa
abessive onnettomattaan
onnettomattansa
onnettomittaan
onnettomittansa
instructive
comitative onnettomineen
onnettominensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.