omintakeinen

Finnish

Etymology

omin + tae + -inen. First attested in Frans Ferdinand Ahlman: Ruotsalais-suomalainen sanakirja ("Swedish-Finnish Dictionary", 1865).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominˌtɑkei̯nen/, [ˈo̞min̪ˌt̪ɑ̝k̟e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑkeinen
  • Syllabification(key): o‧min‧ta‧kei‧nen

Adjective

omintakeinen (comparative omintakeisempi, superlative omintakeisin)

  1. original (fresh, different), unique (special, one of a kind)

Declension

Inflection of omintakeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omintakeinen omintakeiset
genitive omintakeisen omintakeisten
omintakeisien
partitive omintakeista omintakeisia
illative omintakeiseen omintakeisiin
singular plural
nominative omintakeinen omintakeiset
accusative nom. omintakeinen omintakeiset
gen. omintakeisen
genitive omintakeisen omintakeisten
omintakeisien
partitive omintakeista omintakeisia
inessive omintakeisessa omintakeisissa
elative omintakeisesta omintakeisista
illative omintakeiseen omintakeisiin
adessive omintakeisella omintakeisilla
ablative omintakeiselta omintakeisilta
allative omintakeiselle omintakeisille
essive omintakeisena omintakeisina
translative omintakeiseksi omintakeisiksi
abessive omintakeisetta omintakeisitta
instructive omintakeisin
comitative omintakeisine
Possessive forms of omintakeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative omintakeiseni omintakeiseni
accusative nom. omintakeiseni omintakeiseni
gen. omintakeiseni
genitive omintakeiseni omintakeisteni
omintakeisieni
partitive omintakeistani omintakeisiani
inessive omintakeisessani omintakeisissani
elative omintakeisestani omintakeisistani
illative omintakeiseeni omintakeisiini
adessive omintakeisellani omintakeisillani
ablative omintakeiseltani omintakeisiltani
allative omintakeiselleni omintakeisilleni
essive omintakeisenani omintakeisinani
translative omintakeisekseni omintakeisikseni
abessive omintakeisettani omintakeisittani
instructive
comitative omintakeisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omintakeisesi omintakeisesi
accusative nom. omintakeisesi omintakeisesi
gen. omintakeisesi
genitive omintakeisesi omintakeistesi
omintakeisiesi
partitive omintakeistasi omintakeisiasi
inessive omintakeisessasi omintakeisissasi
elative omintakeisestasi omintakeisistasi
illative omintakeiseesi omintakeisiisi
adessive omintakeisellasi omintakeisillasi
ablative omintakeiseltasi omintakeisiltasi
allative omintakeisellesi omintakeisillesi
essive omintakeisenasi omintakeisinasi
translative omintakeiseksesi omintakeisiksesi
abessive omintakeisettasi omintakeisittasi
instructive
comitative omintakeisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omintakeisemme omintakeisemme
accusative nom. omintakeisemme omintakeisemme
gen. omintakeisemme
genitive omintakeisemme omintakeistemme
omintakeisiemme
partitive omintakeistamme omintakeisiamme
inessive omintakeisessamme omintakeisissamme
elative omintakeisestamme omintakeisistamme
illative omintakeiseemme omintakeisiimme
adessive omintakeisellamme omintakeisillamme
ablative omintakeiseltamme omintakeisiltamme
allative omintakeisellemme omintakeisillemme
essive omintakeisenamme omintakeisinamme
translative omintakeiseksemme omintakeisiksemme
abessive omintakeisettamme omintakeisittamme
instructive
comitative omintakeisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omintakeisenne omintakeisenne
accusative nom. omintakeisenne omintakeisenne
gen. omintakeisenne
genitive omintakeisenne omintakeistenne
omintakeisienne
partitive omintakeistanne omintakeisianne
inessive omintakeisessanne omintakeisissanne
elative omintakeisestanne omintakeisistanne
illative omintakeiseenne omintakeisiinne
adessive omintakeisellanne omintakeisillanne
ablative omintakeiseltanne omintakeisiltanne
allative omintakeisellenne omintakeisillenne
essive omintakeisenanne omintakeisinanne
translative omintakeiseksenne omintakeisiksenne
abessive omintakeisettanne omintakeisittanne
instructive
comitative omintakeisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative omintakeisensa omintakeisensa
accusative nom. omintakeisensa omintakeisensa
gen. omintakeisensa
genitive omintakeisensa omintakeistensa
omintakeisiensa
partitive omintakeistaan
omintakeistansa
omintakeisiaan
omintakeisiansa
inessive omintakeisessaan
omintakeisessansa
omintakeisissaan
omintakeisissansa
elative omintakeisestaan
omintakeisestansa
omintakeisistaan
omintakeisistansa
illative omintakeiseensa omintakeisiinsa
adessive omintakeisellaan
omintakeisellansa
omintakeisillaan
omintakeisillansa
ablative omintakeiseltaan
omintakeiseltansa
omintakeisiltaan
omintakeisiltansa
allative omintakeiselleen
omintakeisellensa
omintakeisilleen
omintakeisillensa
essive omintakeisenaan
omintakeisenansa
omintakeisinaan
omintakeisinansa
translative omintakeisekseen
omintakeiseksensa
omintakeisikseen
omintakeisiksensa
abessive omintakeisettaan
omintakeisettansa
omintakeisittaan
omintakeisittansa
instructive
comitative omintakeisineen
omintakeisinensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.