ominaisuus

Finnish

Etymology

ominainen + -uus. Coined by Finnish journalist, poet and translator Paavo Tikkanen in 1849.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯suːs/, [ˈo̞miˌnɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Syllabification(key): o‧mi‧nai‧suus

Noun

ominaisuus

  1. property (attribute or abstract quality associated with an object, individual or concept; an attribute characteristic of a class of objects)
    Indus-kirjoituksella on tärkeä kielellinen ominaisuus.
    The Indus script shares an important property of language.
  2. quality (something that differentiates)
    Terve järki ei välttämättä ole maailman tasaisimmin jakautunut ominaisuus.
    Common sense is not necessarily the most commonplace quality in the world.
  3. feature (important or main quality or item)
    Onko se bugi vai ominaisuus?
    Is it a bug or a feature?
    Tämä on ominaisuus, jota arvostan sinussa.
    This is a feature I appreciate in you.
  4. (logic, philosophy) quality
    Synonym: kvaliteetti
  5. (programming) property (an editable parameter associated with an application)

Declension

Inflection of ominaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative ominaisuus ominaisuudet
genitive ominaisuuden ominaisuuksien
partitive ominaisuutta ominaisuuksia
illative ominaisuuteen ominaisuuksiin
singular plural
nominative ominaisuus ominaisuudet
accusative nom. ominaisuus ominaisuudet
gen. ominaisuuden
genitive ominaisuuden ominaisuuksien
partitive ominaisuutta ominaisuuksia
inessive ominaisuudessa ominaisuuksissa
elative ominaisuudesta ominaisuuksista
illative ominaisuuteen ominaisuuksiin
adessive ominaisuudella ominaisuuksilla
ablative ominaisuudelta ominaisuuksilta
allative ominaisuudelle ominaisuuksille
essive ominaisuutena ominaisuuksina
translative ominaisuudeksi ominaisuuksiksi
abessive ominaisuudetta ominaisuuksitta
instructive ominaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisuuteni ominaisuuteni
accusative nom. ominaisuuteni ominaisuuteni
gen. ominaisuuteni
genitive ominaisuuteni ominaisuuksieni
partitive ominaisuuttani ominaisuuksiani
inessive ominaisuudessani ominaisuuksissani
elative ominaisuudestani ominaisuuksistani
illative ominaisuuteeni ominaisuuksiini
adessive ominaisuudellani ominaisuuksillani
ablative ominaisuudeltani ominaisuuksiltani
allative ominaisuudelleni ominaisuuksilleni
essive ominaisuutenani ominaisuuksinani
translative ominaisuudekseni ominaisuuksikseni
abessive ominaisuudettani ominaisuuksittani
instructive
comitative ominaisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisuutesi ominaisuutesi
accusative nom. ominaisuutesi ominaisuutesi
gen. ominaisuutesi
genitive ominaisuutesi ominaisuuksiesi
partitive ominaisuuttasi ominaisuuksiasi
inessive ominaisuudessasi ominaisuuksissasi
elative ominaisuudestasi ominaisuuksistasi
illative ominaisuuteesi ominaisuuksiisi
adessive ominaisuudellasi ominaisuuksillasi
ablative ominaisuudeltasi ominaisuuksiltasi
allative ominaisuudellesi ominaisuuksillesi
essive ominaisuutenasi ominaisuuksinasi
translative ominaisuudeksesi ominaisuuksiksesi
abessive ominaisuudettasi ominaisuuksittasi
instructive
comitative ominaisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisuutemme ominaisuutemme
accusative nom. ominaisuutemme ominaisuutemme
gen. ominaisuutemme
genitive ominaisuutemme ominaisuuksiemme
partitive ominaisuuttamme ominaisuuksiamme
inessive ominaisuudessamme ominaisuuksissamme
elative ominaisuudestamme ominaisuuksistamme
illative ominaisuuteemme ominaisuuksiimme
adessive ominaisuudellamme ominaisuuksillamme
ablative ominaisuudeltamme ominaisuuksiltamme
allative ominaisuudellemme ominaisuuksillemme
essive ominaisuutenamme ominaisuuksinamme
translative ominaisuudeksemme ominaisuuksiksemme
abessive ominaisuudettamme ominaisuuksittamme
instructive
comitative ominaisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisuutenne ominaisuutenne
accusative nom. ominaisuutenne ominaisuutenne
gen. ominaisuutenne
genitive ominaisuutenne ominaisuuksienne
partitive ominaisuuttanne ominaisuuksianne
inessive ominaisuudessanne ominaisuuksissanne
elative ominaisuudestanne ominaisuuksistanne
illative ominaisuuteenne ominaisuuksiinne
adessive ominaisuudellanne ominaisuuksillanne
ablative ominaisuudeltanne ominaisuuksiltanne
allative ominaisuudellenne ominaisuuksillenne
essive ominaisuutenanne ominaisuuksinanne
translative ominaisuudeksenne ominaisuuksiksenne
abessive ominaisuudettanne ominaisuuksittanne
instructive
comitative ominaisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaisuutensa ominaisuutensa
accusative nom. ominaisuutensa ominaisuutensa
gen. ominaisuutensa
genitive ominaisuutensa ominaisuuksiensa
partitive ominaisuuttaan
ominaisuuttansa
ominaisuuksiaan
ominaisuuksiansa
inessive ominaisuudessaan
ominaisuudessansa
ominaisuuksissaan
ominaisuuksissansa
elative ominaisuudestaan
ominaisuudestansa
ominaisuuksistaan
ominaisuuksistansa
illative ominaisuuteensa ominaisuuksiinsa
adessive ominaisuudellaan
ominaisuudellansa
ominaisuuksillaan
ominaisuuksillansa
ablative ominaisuudeltaan
ominaisuudeltansa
ominaisuuksiltaan
ominaisuuksiltansa
allative ominaisuudelleen
ominaisuudellensa
ominaisuuksilleen
ominaisuuksillensa
essive ominaisuutenaan
ominaisuutenansa
ominaisuuksinaan
ominaisuuksinansa
translative ominaisuudekseen
ominaisuudeksensa
ominaisuuksikseen
ominaisuuksiksensa
abessive ominaisuudettaan
ominaisuudettansa
ominaisuuksittaan
ominaisuuksittansa
instructive
comitative ominaisuuksineen
ominaisuuksinensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.