omatunto

Finnish

Etymology

oma (own) + tunto (feeling). Coined by Finnish clergyman Mikael Agricola.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈomɑˌtunto/, [ˈo̞mɑ̝ˌt̪un̪t̪o̞]
  • Rhymes: -unto
  • Syllabification(key): o‧ma‧tun‧to

Noun

omatunto

  1. conscience
    Hänellä on huono omatunto siitä, mitä hän teki.
    S/he feels bad about what s/he did.
    (literally, “S/he has a bad conscience for what s/he did.”)

Declension

Inflection of omatunto (Kotus type 51/nuoripari)
nominative omatunto omattunnot
genitive omantunnon omientuntojen
partitive omaatuntoa omiatuntoja
illative omaantuntoon omiintuntoihin
singular plural
nominative omatunto omattunnot
accusative nom. omatunto omattunnot
gen. omantunnon
genitive omantunnon omientuntojen
omaintuntojenrare
partitive omaatuntoa omiatuntoja
inessive omassatunnossa omissatunnoissa
elative omastatunnosta omistatunnoista
illative omaantuntoon omiintuntoihin
adessive omallatunnolla omillatunnoilla
ablative omaltatunnolta omiltatunnoilta
allative omalletunnolle omilletunnoille
essive omanatuntona ominatuntoina
translative omaksitunnoksi omiksitunnoiksi
abessive omattatunnotta omittatunnoitta
instructive omintunnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of omatunto (Kotus type 51/nuoripari)
first-person singular possessor
singular plural
nominative omatuntoni omattuntoni
accusative nom. omatuntoni omattuntoni
gen. omantuntoni
genitive omantuntoni omientuntojeni
omaintuntojenirare
partitive omaatuntoani omiatuntojani
inessive omassatunnossani omissatunnoissani
elative omastatunnostani omistatunnoistani
illative omaantuntooni omiintuntoihini
adessive omallatunnollani omillatunnoillani
ablative omaltatunnoltani omiltatunnoiltani
allative omalletunnolleni omilletunnoilleni
essive omanatuntonani ominatuntoinani
translative omaksitunnokseni omiksitunnoikseni
abessive omattatunnottani omittatunnoittani
instructive
comitative ominetuntoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omatuntosi omattuntosi
accusative nom. omatuntosi omattuntosi
gen. omantuntosi
genitive omantuntosi omientuntojesi
omaintuntojesirare
partitive omaatuntoasi omiatuntojasi
inessive omassatunnossasi omissatunnoissasi
elative omastatunnostasi omistatunnoistasi
illative omaantuntoosi omiintuntoihisi
adessive omallatunnollasi omillatunnoillasi
ablative omaltatunnoltasi omiltatunnoiltasi
allative omalletunnollesi omilletunnoillesi
essive omanatuntonasi ominatuntoinasi
translative omaksitunnoksesi omiksitunnoiksesi
abessive omattatunnottasi omittatunnoittasi
instructive
comitative ominetuntoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omatuntomme omattuntomme
accusative nom. omatuntomme omattuntomme
gen. omantuntomme
genitive omantuntomme omientuntojemme
omaintuntojemmerare
partitive omaatuntoamme omiatuntojamme
inessive omassatunnossamme omissatunnoissamme
elative omastatunnostamme omistatunnoistamme
illative omaantuntoomme omiintuntoihimme
adessive omallatunnollamme omillatunnoillamme
ablative omaltatunnoltamme omiltatunnoiltamme
allative omalletunnollemme omilletunnoillemme
essive omanatuntonamme ominatuntoinamme
translative omaksitunnoksemme omiksitunnoiksemme
abessive omattatunnottamme omittatunnoittamme
instructive
comitative ominetuntoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omatuntonne omattuntonne
accusative nom. omatuntonne omattuntonne
gen. omantuntonne
genitive omantuntonne omientuntojenne
omaintuntojennerare
partitive omaatuntoanne omiatuntojanne
inessive omassatunnossanne omissatunnoissanne
elative omastatunnostanne omistatunnoistanne
illative omaantuntoonne omiintuntoihinne
adessive omallatunnollanne omillatunnoillanne
ablative omaltatunnoltanne omiltatunnoiltanne
allative omalletunnollenne omilletunnoillenne
essive omanatuntonanne ominatuntoinanne
translative omaksitunnoksenne omiksitunnoiksenne
abessive omattatunnottanne omittatunnoittanne
instructive
comitative ominetuntoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative omatuntonsa omattuntonsa
accusative nom. omatuntonsa omattuntonsa
gen. omantuntonsa
genitive omantuntonsa omientuntojensa
omaintuntojensarare
partitive omaatuntoaan
omaatuntoansa
omiatuntojaan
omiatuntojansa
inessive omassatunnossaan
omassatunnossansa
omissatunnoissaan
omissatunnoissansa
elative omastatunnostaan
omastatunnostansa
omistatunnoistaan
omistatunnoistansa
illative omaantuntoonsa omiintuntoihinsa
adessive omallatunnollaan
omallatunnollansa
omillatunnoillaan
omillatunnoillansa
ablative omaltatunnoltaan
omaltatunnoltansa
omiltatunnoiltaan
omiltatunnoiltansa
allative omalletunnolleen
omalletunnollensa
omilletunnoilleen
omilletunnoillensa
essive omanatuntonaan
omanatuntonansa
ominatuntoinaan
ominatuntoinansa
translative omaksitunnokseen
omaksitunnoksensa
omiksitunnoikseen
omiksitunnoiksensa
abessive omattatunnottaan
omattatunnottansa
omittatunnoittaan
omittatunnoittansa
instructive
comitative ominetuntoineen
ominetuntoinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.