nuorittaa

Finnish

Etymology

nuora + -ittaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnuo̯ritːɑːˣ/, [ˈnuo̞̯rit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uoritːɑː
  • Syllabification(key): nuo‧rit‧taa

Verb

nuorittaa

  1. (transitive) to decorate with a string or strings

Conjugation

Inflection of nuorittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nuoritan en nuorita 1st sing. olen nuorittanut en ole nuorittanut
2nd sing. nuoritat et nuorita 2nd sing. olet nuorittanut et ole nuorittanut
3rd sing. nuorittaa ei nuorita 3rd sing. on nuorittanut ei ole nuorittanut
1st plur. nuoritamme emme nuorita 1st plur. olemme nuorittaneet emme ole nuorittaneet
2nd plur. nuoritatte ette nuorita 2nd plur. olette nuorittaneet ette ole nuorittaneet
3rd plur. nuorittavat eivät nuorita 3rd plur. ovat nuorittaneet eivät ole nuorittaneet
passive nuoritetaan ei nuoriteta passive on nuoritettu ei ole nuoritettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nuoritin en nuorittanut 1st sing. olin nuorittanut en ollut nuorittanut
2nd sing. nuoritit et nuorittanut 2nd sing. olit nuorittanut et ollut nuorittanut
3rd sing. nuoritti ei nuorittanut 3rd sing. oli nuorittanut ei ollut nuorittanut
1st plur. nuoritimme emme nuorittaneet 1st plur. olimme nuorittaneet emme olleet nuorittaneet
2nd plur. nuorititte ette nuorittaneet 2nd plur. olitte nuorittaneet ette olleet nuorittaneet
3rd plur. nuorittivat eivät nuorittaneet 3rd plur. olivat nuorittaneet eivät olleet nuorittaneet
passive nuoritettiin ei nuoritettu passive oli nuoritettu ei ollut nuoritettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nuorittaisin en nuorittaisi 1st sing. olisin nuorittanut en olisi nuorittanut
2nd sing. nuorittaisit et nuorittaisi 2nd sing. olisit nuorittanut et olisi nuorittanut
3rd sing. nuorittaisi ei nuorittaisi 3rd sing. olisi nuorittanut ei olisi nuorittanut
1st plur. nuorittaisimme emme nuorittaisi 1st plur. olisimme nuorittaneet emme olisi nuorittaneet
2nd plur. nuorittaisitte ette nuorittaisi 2nd plur. olisitte nuorittaneet ette olisi nuorittaneet
3rd plur. nuorittaisivat eivät nuorittaisi 3rd plur. olisivat nuorittaneet eivät olisi nuorittaneet
passive nuoritettaisiin ei nuoritettaisi passive olisi nuoritettu ei olisi nuoritettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. nuorita älä nuorita 2nd sing.
3rd sing. nuorittakoon älköön nuorittako 3rd sing. olkoon nuorittanut älköön olko nuorittanut
1st plur. nuorittakaamme älkäämme nuorittako 1st plur.
2nd plur. nuorittakaa älkää nuorittako 2nd plur.
3rd plur. nuorittakoot älkööt nuorittako 3rd plur. olkoot nuorittaneet älkööt olko nuorittaneet
passive nuoritettakoon älköön nuoritettako passive olkoon nuoritettu älköön olko nuoritettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nuorittanen en nuorittane 1st sing. lienen nuorittanut en liene nuorittanut
2nd sing. nuorittanet et nuorittane 2nd sing. lienet nuorittanut et liene nuorittanut
3rd sing. nuorittanee ei nuorittane 3rd sing. lienee nuorittanut ei liene nuorittanut
1st plur. nuorittanemme emme nuorittane 1st plur. lienemme nuorittaneet emme liene nuorittaneet
2nd plur. nuorittanette ette nuorittane 2nd plur. lienette nuorittaneet ette liene nuorittaneet
3rd plur. nuorittanevat eivät nuorittane 3rd plur. lienevät nuorittaneet eivät liene nuorittaneet
passive nuoritettaneen ei nuoritettane passive lienee nuoritettu ei liene nuoritettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st nuorittaa present nuorittava nuoritettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nuorittaakseni nuorittaaksemme
2nd nuorittaaksesi nuorittaaksenne
3rd nuorittaakseen
nuorittaaksensa
past nuorittanut nuoritettu
2nd inessive2 nuorittaessa nuoritettaessa agent3 nuorittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nuorittaessani nuorittaessamme
2nd nuorittaessasi nuorittaessanne
3rd nuorittaessaan
nuorittaessansa
negative nuorittamaton
instructive nuorittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form nuorittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive nuorittamassa
elative nuorittamasta
illative nuorittamaan
adessive nuorittamalla
abessive nuorittamatta
instructive nuorittaman nuoritettaman
4th4 verbal noun nuorittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nuorittamaisillani nuorittamaisillamme
2nd nuorittamaisillasi nuorittamaisillanne
3rd nuorittamaisillaan
nuorittamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.