normipäivä

Finnish

Etymology

normi + päivä. Likely popularized by the eponymous sketch by the comedy group Kummeli, aired in the 2003/2004 season of their television show.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnormiˌpæi̯ʋæ/, [ˈno̞rmiˌpæi̯ʋæ]
  • Rhymes: -æiʋæ
  • Syllabification(key): nor‧mi‧päi‧vä

Noun

normipäivä

  1. (sometimes sarcastic and humorous) a normal day (a day during which nothing important or exceptional happens)

Usage notes

Sometimes used sarcastically, similar to the Kummeli sketch in which three friends, during a night of drinking at a bar, ask each other what kind of day they have tomorrow (a question with the implied meaning of whether it's okay for them to drink that night). All three state they have a normal day, and go on to drink heavily. Finally it's revealed that all three men, now hung over and about to start their workday, have responsible positions that require composure and concentration; a priest, a dentist, and an airline pilot.

Declension

Inflection of normipäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative normipäivä normipäivät
genitive normipäivän normipäivien
partitive normipäivää normipäiviä
illative normipäivään normipäiviin
singular plural
nominative normipäivä normipäivät
accusative nom. normipäivä normipäivät
gen. normipäivän
genitive normipäivän normipäivien
normipäiväinrare
partitive normipäivää normipäiviä
inessive normipäivässä normipäivissä
elative normipäivästä normipäivistä
illative normipäivään normipäiviin
adessive normipäivällä normipäivillä
ablative normipäivältä normipäiviltä
allative normipäivälle normipäiville
essive normipäivänä normipäivinä
translative normipäiväksi normipäiviksi
abessive normipäivättä normipäivittä
instructive normipäivin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of normipäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative normipäiväni normipäiväni
accusative nom. normipäiväni normipäiväni
gen. normipäiväni
genitive normipäiväni normipäivieni
normipäiväinirare
partitive normipäivääni normipäiviäni
inessive normipäivässäni normipäivissäni
elative normipäivästäni normipäivistäni
illative normipäivääni normipäiviini
adessive normipäivälläni normipäivilläni
ablative normipäivältäni normipäiviltäni
allative normipäivälleni normipäivilleni
essive normipäivänäni normipäivinäni
translative normipäiväkseni normipäivikseni
abessive normipäivättäni normipäivittäni
instructive
comitative normipäivineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative normipäiväsi normipäiväsi
accusative nom. normipäiväsi normipäiväsi
gen. normipäiväsi
genitive normipäiväsi normipäiviesi
normipäiväisirare
partitive normipäivääsi normipäiviäsi
inessive normipäivässäsi normipäivissäsi
elative normipäivästäsi normipäivistäsi
illative normipäivääsi normipäiviisi
adessive normipäivälläsi normipäivilläsi
ablative normipäivältäsi normipäiviltäsi
allative normipäivällesi normipäivillesi
essive normipäivänäsi normipäivinäsi
translative normipäiväksesi normipäiviksesi
abessive normipäivättäsi normipäivittäsi
instructive
comitative normipäivinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative normipäivämme normipäivämme
accusative nom. normipäivämme normipäivämme
gen. normipäivämme
genitive normipäivämme normipäiviemme
normipäiväimmerare
partitive normipäiväämme normipäiviämme
inessive normipäivässämme normipäivissämme
elative normipäivästämme normipäivistämme
illative normipäiväämme normipäiviimme
adessive normipäivällämme normipäivillämme
ablative normipäivältämme normipäiviltämme
allative normipäivällemme normipäivillemme
essive normipäivänämme normipäivinämme
translative normipäiväksemme normipäiviksemme
abessive normipäivättämme normipäivittämme
instructive
comitative normipäivinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative normipäivänne normipäivänne
accusative nom. normipäivänne normipäivänne
gen. normipäivänne
genitive normipäivänne normipäivienne
normipäiväinnerare
partitive normipäiväänne normipäiviänne
inessive normipäivässänne normipäivissänne
elative normipäivästänne normipäivistänne
illative normipäiväänne normipäiviinne
adessive normipäivällänne normipäivillänne
ablative normipäivältänne normipäiviltänne
allative normipäivällenne normipäivillenne
essive normipäivänänne normipäivinänne
translative normipäiväksenne normipäiviksenne
abessive normipäivättänne normipäivittänne
instructive
comitative normipäivinenne
third-person possessor
singular plural
nominative normipäivänsä normipäivänsä
accusative nom. normipäivänsä normipäivänsä
gen. normipäivänsä
genitive normipäivänsä normipäiviensä
normipäiväinsärare
partitive normipäiväänsä normipäiviään
normipäiviänsä
inessive normipäivässään
normipäivässänsä
normipäivissään
normipäivissänsä
elative normipäivästään
normipäivästänsä
normipäivistään
normipäivistänsä
illative normipäiväänsä normipäiviinsä
adessive normipäivällään
normipäivällänsä
normipäivillään
normipäivillänsä
ablative normipäivältään
normipäivältänsä
normipäiviltään
normipäiviltänsä
allative normipäivälleen
normipäivällensä
normipäivilleen
normipäivillensä
essive normipäivänään
normipäivänänsä
normipäivinään
normipäivinänsä
translative normipäiväkseen
normipäiväksensä
normipäivikseen
normipäiviksensä
abessive normipäivättään
normipäivättänsä
normipäivittään
normipäivittänsä
instructive
comitative normipäivineen
normipäivinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.