normalisointi

Finnish

Etymology

normalisoida + -nti

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnormɑlisoi̯nti/, [ˈno̞rmɑ̝liˌs̠o̞i̯n̪t̪i]
  • Rhymes: -ointi
  • Syllabification(key): nor‧ma‧li‧soin‧ti

Noun

normalisointi

  1. normalization

Declension

Inflection of normalisointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative normalisointi normalisoinnit
genitive normalisoinnin normalisointien
partitive normalisointia normalisointeja
illative normalisointiin normalisointeihin
singular plural
nominative normalisointi normalisoinnit
accusative nom. normalisointi normalisoinnit
gen. normalisoinnin
genitive normalisoinnin normalisointien
partitive normalisointia normalisointeja
inessive normalisoinnissa normalisoinneissa
elative normalisoinnista normalisoinneista
illative normalisointiin normalisointeihin
adessive normalisoinnilla normalisoinneilla
ablative normalisoinnilta normalisoinneilta
allative normalisoinnille normalisoinneille
essive normalisointina normalisointeina
translative normalisoinniksi normalisoinneiksi
abessive normalisoinnitta normalisoinneitta
instructive normalisoinnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of normalisointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative normalisointini normalisointini
accusative nom. normalisointini normalisointini
gen. normalisointini
genitive normalisointini normalisointieni
partitive normalisointiani normalisointejani
inessive normalisoinnissani normalisoinneissani
elative normalisoinnistani normalisoinneistani
illative normalisointiini normalisointeihini
adessive normalisoinnillani normalisoinneillani
ablative normalisoinniltani normalisoinneiltani
allative normalisoinnilleni normalisoinneilleni
essive normalisointinani normalisointeinani
translative normalisoinnikseni normalisoinneikseni
abessive normalisoinnittani normalisoinneittani
instructive
comitative normalisointeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative normalisointisi normalisointisi
accusative nom. normalisointisi normalisointisi
gen. normalisointisi
genitive normalisointisi normalisointiesi
partitive normalisointiasi normalisointejasi
inessive normalisoinnissasi normalisoinneissasi
elative normalisoinnistasi normalisoinneistasi
illative normalisointiisi normalisointeihisi
adessive normalisoinnillasi normalisoinneillasi
ablative normalisoinniltasi normalisoinneiltasi
allative normalisoinnillesi normalisoinneillesi
essive normalisointinasi normalisointeinasi
translative normalisoinniksesi normalisoinneiksesi
abessive normalisoinnittasi normalisoinneittasi
instructive
comitative normalisointeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative normalisointimme normalisointimme
accusative nom. normalisointimme normalisointimme
gen. normalisointimme
genitive normalisointimme normalisointiemme
partitive normalisointiamme normalisointejamme
inessive normalisoinnissamme normalisoinneissamme
elative normalisoinnistamme normalisoinneistamme
illative normalisointiimme normalisointeihimme
adessive normalisoinnillamme normalisoinneillamme
ablative normalisoinniltamme normalisoinneiltamme
allative normalisoinnillemme normalisoinneillemme
essive normalisointinamme normalisointeinamme
translative normalisoinniksemme normalisoinneiksemme
abessive normalisoinnittamme normalisoinneittamme
instructive
comitative normalisointeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative normalisointinne normalisointinne
accusative nom. normalisointinne normalisointinne
gen. normalisointinne
genitive normalisointinne normalisointienne
partitive normalisointianne normalisointejanne
inessive normalisoinnissanne normalisoinneissanne
elative normalisoinnistanne normalisoinneistanne
illative normalisointiinne normalisointeihinne
adessive normalisoinnillanne normalisoinneillanne
ablative normalisoinniltanne normalisoinneiltanne
allative normalisoinnillenne normalisoinneillenne
essive normalisointinanne normalisointeinanne
translative normalisoinniksenne normalisoinneiksenne
abessive normalisoinnittanne normalisoinneittanne
instructive
comitative normalisointeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative normalisointinsa normalisointinsa
accusative nom. normalisointinsa normalisointinsa
gen. normalisointinsa
genitive normalisointinsa normalisointiensa
partitive normalisointiaan
normalisointiansa
normalisointejaan
normalisointejansa
inessive normalisoinnissaan
normalisoinnissansa
normalisoinneissaan
normalisoinneissansa
elative normalisoinnistaan
normalisoinnistansa
normalisoinneistaan
normalisoinneistansa
illative normalisointiinsa normalisointeihinsa
adessive normalisoinnillaan
normalisoinnillansa
normalisoinneillaan
normalisoinneillansa
ablative normalisoinniltaan
normalisoinniltansa
normalisoinneiltaan
normalisoinneiltansa
allative normalisoinnilleen
normalisoinnillensa
normalisoinneilleen
normalisoinneillensa
essive normalisointinaan
normalisointinansa
normalisointeinaan
normalisointeinansa
translative normalisoinnikseen
normalisoinniksensa
normalisoinneikseen
normalisoinneiksensa
abessive normalisoinnittaan
normalisoinnittansa
normalisoinneittaan
normalisoinneittansa
instructive
comitative normalisointeineen
normalisointeinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.