nokeentua

Finnish

Etymology

noki + -entua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnokeːntuɑˣ/, [ˈno̞k̟e̞ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): no‧keen‧tu‧a

Verb

nokeentua

  1. (intransitive) to become sooty

Conjugation

Inflection of nokeentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nokeennun en nokeennu 1st sing. olen nokeentunut en ole nokeentunut
2nd sing. nokeennut et nokeennu 2nd sing. olet nokeentunut et ole nokeentunut
3rd sing. nokeentuu ei nokeennu 3rd sing. on nokeentunut ei ole nokeentunut
1st plur. nokeennumme emme nokeennu 1st plur. olemme nokeentuneet emme ole nokeentuneet
2nd plur. nokeennutte ette nokeennu 2nd plur. olette nokeentuneet ette ole nokeentuneet
3rd plur. nokeentuvat eivät nokeennu 3rd plur. ovat nokeentuneet eivät ole nokeentuneet
passive nokeennutaan ei nokeennuta passive on nokeennuttu ei ole nokeennuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nokeennuin en nokeentunut 1st sing. olin nokeentunut en ollut nokeentunut
2nd sing. nokeennuit et nokeentunut 2nd sing. olit nokeentunut et ollut nokeentunut
3rd sing. nokeentui ei nokeentunut 3rd sing. oli nokeentunut ei ollut nokeentunut
1st plur. nokeennuimme emme nokeentuneet 1st plur. olimme nokeentuneet emme olleet nokeentuneet
2nd plur. nokeennuitte ette nokeentuneet 2nd plur. olitte nokeentuneet ette olleet nokeentuneet
3rd plur. nokeentuivat eivät nokeentuneet 3rd plur. olivat nokeentuneet eivät olleet nokeentuneet
passive nokeennuttiin ei nokeennuttu passive oli nokeennuttu ei ollut nokeennuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nokeentuisin en nokeentuisi 1st sing. olisin nokeentunut en olisi nokeentunut
2nd sing. nokeentuisit et nokeentuisi 2nd sing. olisit nokeentunut et olisi nokeentunut
3rd sing. nokeentuisi ei nokeentuisi 3rd sing. olisi nokeentunut ei olisi nokeentunut
1st plur. nokeentuisimme emme nokeentuisi 1st plur. olisimme nokeentuneet emme olisi nokeentuneet
2nd plur. nokeentuisitte ette nokeentuisi 2nd plur. olisitte nokeentuneet ette olisi nokeentuneet
3rd plur. nokeentuisivat eivät nokeentuisi 3rd plur. olisivat nokeentuneet eivät olisi nokeentuneet
passive nokeennuttaisiin ei nokeennuttaisi passive olisi nokeennuttu ei olisi nokeennuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. nokeennu älä nokeennu 2nd sing.
3rd sing. nokeentukoon älköön nokeentuko 3rd sing. olkoon nokeentunut älköön olko nokeentunut
1st plur. nokeentukaamme älkäämme nokeentuko 1st plur.
2nd plur. nokeentukaa älkää nokeentuko 2nd plur.
3rd plur. nokeentukoot älkööt nokeentuko 3rd plur. olkoot nokeentuneet älkööt olko nokeentuneet
passive nokeennuttakoon älköön nokeennuttako passive olkoon nokeennuttu älköön olko nokeennuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nokeentunen en nokeentune 1st sing. lienen nokeentunut en liene nokeentunut
2nd sing. nokeentunet et nokeentune 2nd sing. lienet nokeentunut et liene nokeentunut
3rd sing. nokeentunee ei nokeentune 3rd sing. lienee nokeentunut ei liene nokeentunut
1st plur. nokeentunemme emme nokeentune 1st plur. lienemme nokeentuneet emme liene nokeentuneet
2nd plur. nokeentunette ette nokeentune 2nd plur. lienette nokeentuneet ette liene nokeentuneet
3rd plur. nokeentunevat eivät nokeentune 3rd plur. lienevät nokeentuneet eivät liene nokeentuneet
passive nokeennuttaneen ei nokeennuttane passive lienee nokeennuttu ei liene nokeennuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st nokeentua present nokeentuva nokeennuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nokeentuakseni nokeentuaksemme
2nd nokeentuaksesi nokeentuaksenne
3rd nokeentuakseen
nokeentuaksensa
past nokeentunut nokeennuttu
2nd inessive2 nokeentuessa nokeennuttaessa agent3 nokeentuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nokeentuessani nokeentuessamme
2nd nokeentuessasi nokeentuessanne
3rd nokeentuessaan
nokeentuessansa
negative nokeentumaton
instructive nokeentuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive nokeentumassa
elative nokeentumasta
illative nokeentumaan
adessive nokeentumalla
abessive nokeentumatta
instructive nokeentuman nokeennuttaman
4th4 verbal noun nokeentuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nokeentumaisillani nokeentumaisillamme
2nd nokeentumaisillasi nokeentumaisillanne
3rd nokeentumaisillaan
nokeentumaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.