naavoittua

Finnish

Etymology

naava + -oittua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnɑːʋoi̯tːuɑˣ/, [ˈnɑ̝ːʋo̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): naa‧voit‧tu‧a

Verb

naavoittua

  1. (intransitive) to gather beard moss

Conjugation

Inflection of naavoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naavoitun en naavoitu 1st sing. olen naavoittunut en ole naavoittunut
2nd sing. naavoitut et naavoitu 2nd sing. olet naavoittunut et ole naavoittunut
3rd sing. naavoittuu ei naavoitu 3rd sing. on naavoittunut ei ole naavoittunut
1st plur. naavoitumme emme naavoitu 1st plur. olemme naavoittuneet emme ole naavoittuneet
2nd plur. naavoitutte ette naavoitu 2nd plur. olette naavoittuneet ette ole naavoittuneet
3rd plur. naavoittuvat eivät naavoitu 3rd plur. ovat naavoittuneet eivät ole naavoittuneet
passive naavoitutaan ei naavoituta passive on naavoituttu ei ole naavoituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naavoituin en naavoittunut 1st sing. olin naavoittunut en ollut naavoittunut
2nd sing. naavoituit et naavoittunut 2nd sing. olit naavoittunut et ollut naavoittunut
3rd sing. naavoittui ei naavoittunut 3rd sing. oli naavoittunut ei ollut naavoittunut
1st plur. naavoituimme emme naavoittuneet 1st plur. olimme naavoittuneet emme olleet naavoittuneet
2nd plur. naavoituitte ette naavoittuneet 2nd plur. olitte naavoittuneet ette olleet naavoittuneet
3rd plur. naavoittuivat eivät naavoittuneet 3rd plur. olivat naavoittuneet eivät olleet naavoittuneet
passive naavoituttiin ei naavoituttu passive oli naavoituttu ei ollut naavoituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naavoittuisin en naavoittuisi 1st sing. olisin naavoittunut en olisi naavoittunut
2nd sing. naavoittuisit et naavoittuisi 2nd sing. olisit naavoittunut et olisi naavoittunut
3rd sing. naavoittuisi ei naavoittuisi 3rd sing. olisi naavoittunut ei olisi naavoittunut
1st plur. naavoittuisimme emme naavoittuisi 1st plur. olisimme naavoittuneet emme olisi naavoittuneet
2nd plur. naavoittuisitte ette naavoittuisi 2nd plur. olisitte naavoittuneet ette olisi naavoittuneet
3rd plur. naavoittuisivat eivät naavoittuisi 3rd plur. olisivat naavoittuneet eivät olisi naavoittuneet
passive naavoituttaisiin ei naavoituttaisi passive olisi naavoituttu ei olisi naavoituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. naavoitu älä naavoitu 2nd sing.
3rd sing. naavoittukoon älköön naavoittuko 3rd sing. olkoon naavoittunut älköön olko naavoittunut
1st plur. naavoittukaamme älkäämme naavoittuko 1st plur.
2nd plur. naavoittukaa älkää naavoittuko 2nd plur.
3rd plur. naavoittukoot älkööt naavoittuko 3rd plur. olkoot naavoittuneet älkööt olko naavoittuneet
passive naavoituttakoon älköön naavoituttako passive olkoon naavoituttu älköön olko naavoituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naavoittunen en naavoittune 1st sing. lienen naavoittunut en liene naavoittunut
2nd sing. naavoittunet et naavoittune 2nd sing. lienet naavoittunut et liene naavoittunut
3rd sing. naavoittunee ei naavoittune 3rd sing. lienee naavoittunut ei liene naavoittunut
1st plur. naavoittunemme emme naavoittune 1st plur. lienemme naavoittuneet emme liene naavoittuneet
2nd plur. naavoittunette ette naavoittune 2nd plur. lienette naavoittuneet ette liene naavoittuneet
3rd plur. naavoittunevat eivät naavoittune 3rd plur. lienevät naavoittuneet eivät liene naavoittuneet
passive naavoituttaneen ei naavoituttane passive lienee naavoituttu ei liene naavoituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st naavoittua present naavoittuva naavoituttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st naavoittuakseni naavoittuaksemme
2nd naavoittuaksesi naavoittuaksenne
3rd naavoittuakseen
naavoittuaksensa
past naavoittunut naavoituttu
2nd inessive2 naavoittuessa naavoituttaessa agent3 naavoittuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st naavoittuessani naavoittuessamme
2nd naavoittuessasi naavoittuessanne
3rd naavoittuessaan
naavoittuessansa
negative naavoittumaton
instructive naavoittuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive naavoittumassa
elative naavoittumasta
illative naavoittumaan
adessive naavoittumalla
abessive naavoittumatta
instructive naavoittuman naavoituttaman
4th4 verbal noun naavoittuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st naavoittumaisillani naavoittumaisillamme
2nd naavoittumaisillasi naavoittumaisillanne
3rd naavoittumaisillaan
naavoittumaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.