naarmuttaa

Finnish

Etymology

naarmu +‎ -ttaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈnɑːrmutːɑːˣ/, [ˈnɑ̝ːrmut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑːrmutːɑː
  • Syllabification(key): naar‧mut‧taa

Verb

naarmuttaa

  1. To scratch (to mark a surface with a sharp object).

Conjugation
Inflection of naarmuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naarmutan en naarmuta 1st sing. olen naarmuttanut en ole naarmuttanut
2nd sing. naarmutat et naarmuta 2nd sing. olet naarmuttanut et ole naarmuttanut
3rd sing. naarmuttaa ei naarmuta 3rd sing. on naarmuttanut ei ole naarmuttanut
1st plur. naarmutamme emme naarmuta 1st plur. olemme naarmuttaneet emme ole naarmuttaneet
2nd plur. naarmutatte ette naarmuta 2nd plur. olette naarmuttaneet ette ole naarmuttaneet
3rd plur. naarmuttavat eivät naarmuta 3rd plur. ovat naarmuttaneet eivät ole naarmuttaneet
passive naarmutetaan ei naarmuteta passive on naarmutettu ei ole naarmutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naarmutin en naarmuttanut 1st sing. olin naarmuttanut en ollut naarmuttanut
2nd sing. naarmutit et naarmuttanut 2nd sing. olit naarmuttanut et ollut naarmuttanut
3rd sing. naarmutti ei naarmuttanut 3rd sing. oli naarmuttanut ei ollut naarmuttanut
1st plur. naarmutimme emme naarmuttaneet 1st plur. olimme naarmuttaneet emme olleet naarmuttaneet
2nd plur. naarmutitte ette naarmuttaneet 2nd plur. olitte naarmuttaneet ette olleet naarmuttaneet
3rd plur. naarmuttivat eivät naarmuttaneet 3rd plur. olivat naarmuttaneet eivät olleet naarmuttaneet
passive naarmutettiin ei naarmutettu passive oli naarmutettu ei ollut naarmutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naarmuttaisin en naarmuttaisi 1st sing. olisin naarmuttanut en olisi naarmuttanut
2nd sing. naarmuttaisit et naarmuttaisi 2nd sing. olisit naarmuttanut et olisi naarmuttanut
3rd sing. naarmuttaisi ei naarmuttaisi 3rd sing. olisi naarmuttanut ei olisi naarmuttanut
1st plur. naarmuttaisimme emme naarmuttaisi 1st plur. olisimme naarmuttaneet emme olisi naarmuttaneet
2nd plur. naarmuttaisitte ette naarmuttaisi 2nd plur. olisitte naarmuttaneet ette olisi naarmuttaneet
3rd plur. naarmuttaisivat eivät naarmuttaisi 3rd plur. olisivat naarmuttaneet eivät olisi naarmuttaneet
passive naarmutettaisiin ei naarmutettaisi passive olisi naarmutettu ei olisi naarmutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. naarmuta älä naarmuta 2nd sing. — —
3rd sing. naarmuttakoon älköön naarmuttako 3rd sing. olkoon naarmuttanut älköön olko naarmuttanut
1st plur. naarmuttakaamme älkäämme naarmuttako 1st plur. — —
2nd plur. naarmuttakaa älkää naarmuttako 2nd plur. — —
3rd plur. naarmuttakoot älkööt naarmuttako 3rd plur. olkoot naarmuttaneet älkööt olko naarmuttaneet
passive naarmutettakoon älköön naarmutettako passive olkoon naarmutettu älköön olko naarmutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. naarmuttanen en naarmuttane 1st sing. lienen naarmuttanut en liene naarmuttanut
2nd sing. naarmuttanet et naarmuttane 2nd sing. lienet naarmuttanut et liene naarmuttanut
3rd sing. naarmuttanee ei naarmuttane 3rd sing. lienee naarmuttanut ei liene naarmuttanut
1st plur. naarmuttanemme emme naarmuttane 1st plur. lienemme naarmuttaneet emme liene naarmuttaneet
2nd plur. naarmuttanette ette naarmuttane 2nd plur. lienette naarmuttaneet ette liene naarmuttaneet
3rd plur. naarmuttanevat eivät naarmuttane 3rd plur. lienevät naarmuttaneet eivät liene naarmuttaneet
passive naarmutettaneen ei naarmutettane passive lienee naarmutettu ei liene naarmutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st naarmuttaa present naarmuttava naarmutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st naarmuttaakseni naarmuttaaksemme
2nd naarmuttaaksesi naarmuttaaksenne
3rd naarmuttaakseen
naarmuttaaksensa
 past naarmuttanut naarmutettu
2nd inessive2 naarmuttaessa naarmutettaessa agent3 naarmuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st naarmuttaessani naarmuttaessamme
2nd naarmuttaessasi naarmuttaessanne
3rd naarmuttaessaan
naarmuttaessansa
 negative naarmuttamaton
instructive naarmuttaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form naarmuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive naarmuttamassa —
elative naarmuttamasta —
illative naarmuttamaan —
adessive naarmuttamalla —
abessive naarmuttamatta —
instructive naarmuttaman naarmutettaman
4th4 verbal noun naarmuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st naarmuttamaisillani naarmuttamaisillamme
2nd naarmuttamaisillasi naarmuttamaisillanne
3rd naarmuttamaisillaan
naarmuttamaisillansa

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.