nöyryytetty

Finnish

Etymology

nöyryyttää (to humiliate) + -ttu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnøy̯ryːtetːy(ˣ)/, [ˈnø̞y̯ryːˌt̪e̞t̪ːy(ʔ)]
  • Rhymes: -etːy
  • Syllabification(key): nöy‧ryy‧tet‧ty

Verb

nöyryytetty

  1. past passive indicative connegative of nöyryyttää

Participle

nöyryytetty

  1. past passive participle of nöyryyttää

Adjective

nöyryytetty (comparative nöyryytetympi, superlative nöyryytetyin)

  1. humiliated (deprived of dignity or self-respect)

Declension

Inflection of nöyryytetty (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative nöyryytetty nöyryytetyt
genitive nöyryytetyn nöyryytettyjen
partitive nöyryytettyä nöyryytettyjä
illative nöyryytettyyn nöyryytettyihin
singular plural
nominative nöyryytetty nöyryytetyt
accusative nom. nöyryytetty nöyryytetyt
gen. nöyryytetyn
genitive nöyryytetyn nöyryytettyjen
partitive nöyryytettyä nöyryytettyjä
inessive nöyryytetyssä nöyryytetyissä
elative nöyryytetystä nöyryytetyistä
illative nöyryytettyyn nöyryytettyihin
adessive nöyryytetyllä nöyryytetyillä
ablative nöyryytetyltä nöyryytetyiltä
allative nöyryytetylle nöyryytetyille
essive nöyryytettynä nöyryytettyinä
translative nöyryytetyksi nöyryytetyiksi
abessive nöyryytetyttä nöyryytetyittä
instructive nöyryytetyin
comitative nöyryytettyine
Possessive forms of nöyryytetty (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative nöyryytettyni nöyryytettyni
accusative nom. nöyryytettyni nöyryytettyni
gen. nöyryytettyni
genitive nöyryytettyni nöyryytettyjeni
partitive nöyryytettyäni nöyryytettyjäni
inessive nöyryytetyssäni nöyryytetyissäni
elative nöyryytetystäni nöyryytetyistäni
illative nöyryytettyyni nöyryytettyihini
adessive nöyryytetylläni nöyryytetyilläni
ablative nöyryytetyltäni nöyryytetyiltäni
allative nöyryytetylleni nöyryytetyilleni
essive nöyryytettynäni nöyryytettyinäni
translative nöyryytetykseni nöyryytetyikseni
abessive nöyryytetyttäni nöyryytetyittäni
instructive
comitative nöyryytettyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative nöyryytettysi nöyryytettysi
accusative nom. nöyryytettysi nöyryytettysi
gen. nöyryytettysi
genitive nöyryytettysi nöyryytettyjesi
partitive nöyryytettyäsi nöyryytettyjäsi
inessive nöyryytetyssäsi nöyryytetyissäsi
elative nöyryytetystäsi nöyryytetyistäsi
illative nöyryytettyysi nöyryytettyihisi
adessive nöyryytetylläsi nöyryytetyilläsi
ablative nöyryytetyltäsi nöyryytetyiltäsi
allative nöyryytetyllesi nöyryytetyillesi
essive nöyryytettynäsi nöyryytettyinäsi
translative nöyryytetyksesi nöyryytetyiksesi
abessive nöyryytetyttäsi nöyryytetyittäsi
instructive
comitative nöyryytettyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative nöyryytettymme nöyryytettymme
accusative nom. nöyryytettymme nöyryytettymme
gen. nöyryytettymme
genitive nöyryytettymme nöyryytettyjemme
partitive nöyryytettyämme nöyryytettyjämme
inessive nöyryytetyssämme nöyryytetyissämme
elative nöyryytetystämme nöyryytetyistämme
illative nöyryytettyymme nöyryytettyihimme
adessive nöyryytetyllämme nöyryytetyillämme
ablative nöyryytetyltämme nöyryytetyiltämme
allative nöyryytetyllemme nöyryytetyillemme
essive nöyryytettynämme nöyryytettyinämme
translative nöyryytetyksemme nöyryytetyiksemme
abessive nöyryytetyttämme nöyryytetyittämme
instructive
comitative nöyryytettyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative nöyryytettynne nöyryytettynne
accusative nom. nöyryytettynne nöyryytettynne
gen. nöyryytettynne
genitive nöyryytettynne nöyryytettyjenne
partitive nöyryytettyänne nöyryytettyjänne
inessive nöyryytetyssänne nöyryytetyissänne
elative nöyryytetystänne nöyryytetyistänne
illative nöyryytettyynne nöyryytettyihinne
adessive nöyryytetyllänne nöyryytetyillänne
ablative nöyryytetyltänne nöyryytetyiltänne
allative nöyryytetyllenne nöyryytetyillenne
essive nöyryytettynänne nöyryytettyinänne
translative nöyryytetyksenne nöyryytetyiksenne
abessive nöyryytetyttänne nöyryytetyittänne
instructive
comitative nöyryytettyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative nöyryytettynsä nöyryytettynsä
accusative nom. nöyryytettynsä nöyryytettynsä
gen. nöyryytettynsä
genitive nöyryytettynsä nöyryytettyjensä
partitive nöyryytettyään
nöyryytettyänsä
nöyryytettyjään
nöyryytettyjänsä
inessive nöyryytetyssään
nöyryytetyssänsä
nöyryytetyissään
nöyryytetyissänsä
elative nöyryytetystään
nöyryytetystänsä
nöyryytetyistään
nöyryytetyistänsä
illative nöyryytettyynsä nöyryytettyihinsä
adessive nöyryytetyllään
nöyryytetyllänsä
nöyryytetyillään
nöyryytetyillänsä
ablative nöyryytetyltään
nöyryytetyltänsä
nöyryytetyiltään
nöyryytetyiltänsä
allative nöyryytetylleen
nöyryytetyllensä
nöyryytetyilleen
nöyryytetyillensä
essive nöyryytettynään
nöyryytettynänsä
nöyryytettyinään
nöyryytettyinänsä
translative nöyryytetykseen
nöyryytetyksensä
nöyryytetyikseen
nöyryytetyiksensä
abessive nöyryytetyttään
nöyryytetyttänsä
nöyryytetyittään
nöyryytetyittänsä
instructive
comitative nöyryytettyineen
nöyryytettyinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.