murehtia

Finnish

Etymology

mure- + -htia, from *mureh, the older or dialectal variant of murhe.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmurehtiɑˣ/, [ˈmure̞hˌt̪iɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -iɑ
  • Syllabification(key): mu‧reh‧ti‧a

Verb

murehtia

  1. to worry (be troubled; to give way to mental anxiety or doubt)
  2. to mourn, grieve
    Synonym: surra

Conjugation

Inflection of murehtia (Kotus type 61*F/sallia, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. murehdin en murehdi 1st sing. olen murehtinut en ole murehtinut
2nd sing. murehdit et murehdi 2nd sing. olet murehtinut et ole murehtinut
3rd sing. murehtii ei murehdi 3rd sing. on murehtinut ei ole murehtinut
1st plur. murehdimme emme murehdi 1st plur. olemme murehtineet emme ole murehtineet
2nd plur. murehditte ette murehdi 2nd plur. olette murehtineet ette ole murehtineet
3rd plur. murehtivat eivät murehdi 3rd plur. ovat murehtineet eivät ole murehtineet
passive murehditaan ei murehdita passive on murehdittu ei ole murehdittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. murehdin en murehtinut 1st sing. olin murehtinut en ollut murehtinut
2nd sing. murehdit et murehtinut 2nd sing. olit murehtinut et ollut murehtinut
3rd sing. murehti ei murehtinut 3rd sing. oli murehtinut ei ollut murehtinut
1st plur. murehdimme emme murehtineet 1st plur. olimme murehtineet emme olleet murehtineet
2nd plur. murehditte ette murehtineet 2nd plur. olitte murehtineet ette olleet murehtineet
3rd plur. murehtivat eivät murehtineet 3rd plur. olivat murehtineet eivät olleet murehtineet
passive murehdittiin ei murehdittu passive oli murehdittu ei ollut murehdittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. murehtisin en murehtisi 1st sing. olisin murehtinut en olisi murehtinut
2nd sing. murehtisit et murehtisi 2nd sing. olisit murehtinut et olisi murehtinut
3rd sing. murehtisi ei murehtisi 3rd sing. olisi murehtinut ei olisi murehtinut
1st plur. murehtisimme emme murehtisi 1st plur. olisimme murehtineet emme olisi murehtineet
2nd plur. murehtisitte ette murehtisi 2nd plur. olisitte murehtineet ette olisi murehtineet
3rd plur. murehtisivat eivät murehtisi 3rd plur. olisivat murehtineet eivät olisi murehtineet
passive murehdittaisiin ei murehdittaisi passive olisi murehdittu ei olisi murehdittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. murehdi älä murehdi 2nd sing.
3rd sing. murehtikoon älköön murehtiko 3rd sing. olkoon murehtinut älköön olko murehtinut
1st plur. murehtikaamme älkäämme murehtiko 1st plur.
2nd plur. murehtikaa älkää murehtiko 2nd plur.
3rd plur. murehtikoot älkööt murehtiko 3rd plur. olkoot murehtineet älkööt olko murehtineet
passive murehdittakoon älköön murehdittako passive olkoon murehdittu älköön olko murehdittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. murehtinen en murehtine 1st sing. lienen murehtinut en liene murehtinut
2nd sing. murehtinet et murehtine 2nd sing. lienet murehtinut et liene murehtinut
3rd sing. murehtinee ei murehtine 3rd sing. lienee murehtinut ei liene murehtinut
1st plur. murehtinemme emme murehtine 1st plur. lienemme murehtineet emme liene murehtineet
2nd plur. murehtinette ette murehtine 2nd plur. lienette murehtineet ette liene murehtineet
3rd plur. murehtinevat eivät murehtine 3rd plur. lienevät murehtineet eivät liene murehtineet
passive murehdittaneen ei murehdittane passive lienee murehdittu ei liene murehdittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st murehtia present murehtiva murehdittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st murehtiakseni murehtiaksemme
2nd murehtiaksesi murehtiaksenne
3rd murehtiakseen
murehtiaksensa
past murehtinut murehdittu
2nd inessive2 murehtiessa murehdittaessa agent3 murehtima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st murehtiessani murehtiessamme
2nd murehtiessasi murehtiessanne
3rd murehtiessaan
murehtiessansa
negative murehtimaton
instructive murehtien 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive murehtimassa
elative murehtimasta
illative murehtimaan
adessive murehtimalla
abessive murehtimatta
instructive murehtiman murehdittaman
4th4 verbal noun murehtiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st murehtimaisillani murehtimaisillamme
2nd murehtimaisillasi murehtimaisillanne
3rd murehtimaisillaan
murehtimaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.