mulkoilla

Finnish

Etymology

mulko- + -illa. The base word is related to Northern Sami mulgut, attested in the compound mulkosilmä and considered to be sound-symbolic.[1]

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmulkoi̯lːɑˣ/, [ˈmulko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ulkoilːɑ
  • Syllabification(key): mul‧koil‧la

Verb

mulkoilla

  1. To leer (to look at something or someone maliciously); to glare

Conjugation

Inflection of mulkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mulkoilen en mulkoile 1st sing. olen mulkoillut en ole mulkoillut
2nd sing. mulkoilet et mulkoile 2nd sing. olet mulkoillut et ole mulkoillut
3rd sing. mulkoilee ei mulkoile 3rd sing. on mulkoillut ei ole mulkoillut
1st plur. mulkoilemme emme mulkoile 1st plur. olemme mulkoilleet emme ole mulkoilleet
2nd plur. mulkoilette ette mulkoile 2nd plur. olette mulkoilleet ette ole mulkoilleet
3rd plur. mulkoilevat eivät mulkoile 3rd plur. ovat mulkoilleet eivät ole mulkoilleet
passive mulkoillaan ei mulkoilla passive on mulkoiltu ei ole mulkoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mulkoilin en mulkoillut 1st sing. olin mulkoillut en ollut mulkoillut
2nd sing. mulkoilit et mulkoillut 2nd sing. olit mulkoillut et ollut mulkoillut
3rd sing. mulkoili ei mulkoillut 3rd sing. oli mulkoillut ei ollut mulkoillut
1st plur. mulkoilimme emme mulkoilleet 1st plur. olimme mulkoilleet emme olleet mulkoilleet
2nd plur. mulkoilitte ette mulkoilleet 2nd plur. olitte mulkoilleet ette olleet mulkoilleet
3rd plur. mulkoilivat eivät mulkoilleet 3rd plur. olivat mulkoilleet eivät olleet mulkoilleet
passive mulkoiltiin ei mulkoiltu passive oli mulkoiltu ei ollut mulkoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mulkoilisin en mulkoilisi 1st sing. olisin mulkoillut en olisi mulkoillut
2nd sing. mulkoilisit et mulkoilisi 2nd sing. olisit mulkoillut et olisi mulkoillut
3rd sing. mulkoilisi ei mulkoilisi 3rd sing. olisi mulkoillut ei olisi mulkoillut
1st plur. mulkoilisimme emme mulkoilisi 1st plur. olisimme mulkoilleet emme olisi mulkoilleet
2nd plur. mulkoilisitte ette mulkoilisi 2nd plur. olisitte mulkoilleet ette olisi mulkoilleet
3rd plur. mulkoilisivat eivät mulkoilisi 3rd plur. olisivat mulkoilleet eivät olisi mulkoilleet
passive mulkoiltaisiin ei mulkoiltaisi passive olisi mulkoiltu ei olisi mulkoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. mulkoile älä mulkoile 2nd sing.
3rd sing. mulkoilkoon älköön mulkoilko 3rd sing. olkoon mulkoillut älköön olko mulkoillut
1st plur. mulkoilkaamme älkäämme mulkoilko 1st plur.
2nd plur. mulkoilkaa älkää mulkoilko 2nd plur.
3rd plur. mulkoilkoot älkööt mulkoilko 3rd plur. olkoot mulkoilleet älkööt olko mulkoilleet
passive mulkoiltakoon älköön mulkoiltako passive olkoon mulkoiltu älköön olko mulkoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mulkoillen en mulkoille 1st sing. lienen mulkoillut en liene mulkoillut
2nd sing. mulkoillet et mulkoille 2nd sing. lienet mulkoillut et liene mulkoillut
3rd sing. mulkoillee ei mulkoille 3rd sing. lienee mulkoillut ei liene mulkoillut
1st plur. mulkoillemme emme mulkoille 1st plur. lienemme mulkoilleet emme liene mulkoilleet
2nd plur. mulkoillette ette mulkoille 2nd plur. lienette mulkoilleet ette liene mulkoilleet
3rd plur. mulkoillevat eivät mulkoille 3rd plur. lienevät mulkoilleet eivät liene mulkoilleet
passive mulkoiltaneen ei mulkoiltane passive lienee mulkoiltu ei liene mulkoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mulkoilla present mulkoileva mulkoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mulkoillakseni mulkoillaksemme
2nd mulkoillaksesi mulkoillaksenne
3rd mulkoillakseen
mulkoillaksensa
past mulkoillut mulkoiltu
2nd inessive2 mulkoillessa mulkoiltaessa agent3 mulkoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mulkoillessani mulkoillessamme
2nd mulkoillessasi mulkoillessanne
3rd mulkoillessaan
mulkoillessansa
negative mulkoilematon
instructive mulkoillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive mulkoilemassa
elative mulkoilemasta
illative mulkoilemaan
adessive mulkoilemalla
abessive mulkoilematta
instructive mulkoileman mulkoiltaman
4th4 verbal noun mulkoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mulkoilemaisillani mulkoilemaisillamme
2nd mulkoilemaisillasi mulkoilemaisillanne
3rd mulkoilemaisillaan
mulkoilemaisillansa

Derived terms

compounds

References

  1. Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.