motittaa

Finnish

Etymology

motti + -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmotitːɑːˣ/, [ˈmo̞t̪it̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -otitːɑː
  • Syllabification(key): mo‧tit‧taa

Verb

motittaa

  1. (military, transitive) to encircle, to entrap

Conjugation

Inflection of motittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motitan en motita 1st sing. olen motittanut en ole motittanut
2nd sing. motitat et motita 2nd sing. olet motittanut et ole motittanut
3rd sing. motittaa ei motita 3rd sing. on motittanut ei ole motittanut
1st plur. motitamme emme motita 1st plur. olemme motittaneet emme ole motittaneet
2nd plur. motitatte ette motita 2nd plur. olette motittaneet ette ole motittaneet
3rd plur. motittavat eivät motita 3rd plur. ovat motittaneet eivät ole motittaneet
passive motitetaan ei motiteta passive on motitettu ei ole motitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motitin en motittanut 1st sing. olin motittanut en ollut motittanut
2nd sing. motitit et motittanut 2nd sing. olit motittanut et ollut motittanut
3rd sing. motitti ei motittanut 3rd sing. oli motittanut ei ollut motittanut
1st plur. motitimme emme motittaneet 1st plur. olimme motittaneet emme olleet motittaneet
2nd plur. motititte ette motittaneet 2nd plur. olitte motittaneet ette olleet motittaneet
3rd plur. motittivat eivät motittaneet 3rd plur. olivat motittaneet eivät olleet motittaneet
passive motitettiin ei motitettu passive oli motitettu ei ollut motitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motittaisin en motittaisi 1st sing. olisin motittanut en olisi motittanut
2nd sing. motittaisit et motittaisi 2nd sing. olisit motittanut et olisi motittanut
3rd sing. motittaisi ei motittaisi 3rd sing. olisi motittanut ei olisi motittanut
1st plur. motittaisimme emme motittaisi 1st plur. olisimme motittaneet emme olisi motittaneet
2nd plur. motittaisitte ette motittaisi 2nd plur. olisitte motittaneet ette olisi motittaneet
3rd plur. motittaisivat eivät motittaisi 3rd plur. olisivat motittaneet eivät olisi motittaneet
passive motitettaisiin ei motitettaisi passive olisi motitettu ei olisi motitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. motita älä motita 2nd sing.
3rd sing. motittakoon älköön motittako 3rd sing. olkoon motittanut älköön olko motittanut
1st plur. motittakaamme älkäämme motittako 1st plur.
2nd plur. motittakaa älkää motittako 2nd plur.
3rd plur. motittakoot älkööt motittako 3rd plur. olkoot motittaneet älkööt olko motittaneet
passive motitettakoon älköön motitettako passive olkoon motitettu älköön olko motitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motittanen en motittane 1st sing. lienen motittanut en liene motittanut
2nd sing. motittanet et motittane 2nd sing. lienet motittanut et liene motittanut
3rd sing. motittanee ei motittane 3rd sing. lienee motittanut ei liene motittanut
1st plur. motittanemme emme motittane 1st plur. lienemme motittaneet emme liene motittaneet
2nd plur. motittanette ette motittane 2nd plur. lienette motittaneet ette liene motittaneet
3rd plur. motittanevat eivät motittane 3rd plur. lienevät motittaneet eivät liene motittaneet
passive motitettaneen ei motitettane passive lienee motitettu ei liene motitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st motittaa present motittava motitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st motittaakseni motittaaksemme
2nd motittaaksesi motittaaksenne
3rd motittaakseen
motittaaksensa
past motittanut motitettu
2nd inessive2 motittaessa motitettaessa agent3 motittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st motittaessani motittaessamme
2nd motittaessasi motittaessanne
3rd motittaessaan
motittaessansa
negative motittamaton
instructive motittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form motittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive motittamassa
elative motittamasta
illative motittamaan
adessive motittamalla
abessive motittamatta
instructive motittaman motitettaman
4th4 verbal noun motittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st motittamaisillani motittamaisillamme
2nd motittamaisillasi motittamaisillanne
3rd motittamaisillaan
motittamaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.