monoteistinen

Finnish

Etymology

mono- + teistinen; monoteisti + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmonoˌtei̯stinen/, [ˈmo̞no̞ˌt̪e̞i̯s̠tine̞n]
  • Rhymes: -eistinen
  • Syllabification(key): mo‧no‧teis‧ti‧nen

Adjective

monoteistinen (comparative monoteistisempi, superlative monoteistisin)

  1. monotheistic

Declension

Inflection of monoteistinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monoteistinen monoteistiset
genitive monoteistisen monoteististen
monoteistisien
partitive monoteististä monoteistisiä
illative monoteistiseen monoteistisiin
singular plural
nominative monoteistinen monoteistiset
accusative nom. monoteistinen monoteistiset
gen. monoteistisen
genitive monoteistisen monoteististen
monoteistisien
partitive monoteististä monoteistisiä
inessive monoteistisessä monoteistisissä
elative monoteistisestä monoteistisistä
illative monoteistiseen monoteistisiin
adessive monoteistisellä monoteistisillä
ablative monoteistiseltä monoteistisiltä
allative monoteistiselle monoteistisille
essive monoteistisenä monoteistisinä
translative monoteistiseksi monoteistisiksi
abessive monoteistisettä monoteistisittä
instructive monoteistisin
comitative monoteistisine
Possessive forms of monoteistinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monoteistiseni monoteistiseni
accusative nom. monoteistiseni monoteistiseni
gen. monoteistiseni
genitive monoteistiseni monoteististeni
monoteistisieni
partitive monoteististäni monoteistisiäni
inessive monoteistisessäni monoteistisissäni
elative monoteistisestäni monoteistisistäni
illative monoteistiseeni monoteistisiini
adessive monoteistiselläni monoteistisilläni
ablative monoteistiseltäni monoteistisiltäni
allative monoteistiselleni monoteistisilleni
essive monoteistisenäni monoteistisinäni
translative monoteistisekseni monoteistisikseni
abessive monoteistisettäni monoteistisittäni
instructive
comitative monoteistisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monoteistisesi monoteistisesi
accusative nom. monoteistisesi monoteistisesi
gen. monoteistisesi
genitive monoteistisesi monoteististesi
monoteistisiesi
partitive monoteististäsi monoteistisiäsi
inessive monoteistisessäsi monoteistisissäsi
elative monoteistisestäsi monoteistisistäsi
illative monoteistiseesi monoteistisiisi
adessive monoteistiselläsi monoteistisilläsi
ablative monoteistiseltäsi monoteistisiltäsi
allative monoteistisellesi monoteistisillesi
essive monoteistisenäsi monoteistisinäsi
translative monoteistiseksesi monoteistisiksesi
abessive monoteistisettäsi monoteistisittäsi
instructive
comitative monoteistisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monoteistisemme monoteistisemme
accusative nom. monoteistisemme monoteistisemme
gen. monoteistisemme
genitive monoteistisemme monoteististemme
monoteistisiemme
partitive monoteististämme monoteistisiämme
inessive monoteistisessämme monoteistisissämme
elative monoteistisestämme monoteistisistämme
illative monoteistiseemme monoteistisiimme
adessive monoteistisellämme monoteistisillämme
ablative monoteistiseltämme monoteistisiltämme
allative monoteistisellemme monoteistisillemme
essive monoteistisenämme monoteistisinämme
translative monoteistiseksemme monoteistisiksemme
abessive monoteistisettämme monoteistisittämme
instructive
comitative monoteistisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monoteistisenne monoteistisenne
accusative nom. monoteistisenne monoteistisenne
gen. monoteistisenne
genitive monoteistisenne monoteististenne
monoteistisienne
partitive monoteististänne monoteistisiänne
inessive monoteistisessänne monoteistisissänne
elative monoteistisestänne monoteistisistänne
illative monoteistiseenne monoteistisiinne
adessive monoteistisellänne monoteistisillänne
ablative monoteistiseltänne monoteistisiltänne
allative monoteistisellenne monoteistisillenne
essive monoteistisenänne monoteistisinänne
translative monoteistiseksenne monoteistisiksenne
abessive monoteistisettänne monoteistisittänne
instructive
comitative monoteistisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monoteistisensä monoteistisensä
accusative nom. monoteistisensä monoteistisensä
gen. monoteistisensä
genitive monoteistisensä monoteististensä
monoteistisiensä
partitive monoteististään
monoteististänsä
monoteistisiään
monoteistisiänsä
inessive monoteistisessään
monoteistisessänsä
monoteistisissään
monoteistisissänsä
elative monoteistisestään
monoteistisestänsä
monoteistisistään
monoteistisistänsä
illative monoteistiseensä monoteistisiinsä
adessive monoteistisellään
monoteistisellänsä
monoteistisillään
monoteistisillänsä
ablative monoteistiseltään
monoteistiseltänsä
monoteistisiltään
monoteistisiltänsä
allative monoteistiselleen
monoteistisellensä
monoteistisilleen
monoteistisillensä
essive monoteistisenään
monoteistisenänsä
monoteistisinään
monoteistisinänsä
translative monoteistisekseen
monoteistiseksensä
monoteistisikseen
monoteistisiksensä
abessive monoteistisettään
monoteistisettänsä
monoteistisittään
monoteistisittänsä
instructive
comitative monoteistisineen
monoteistisinensä

Antonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.