moninkertainen

Finnish

Etymology

monin (instructive plural) + -kertainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmoninˌkertɑi̯nen/, [ˈmo̞niŋˌk̟e̞rt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ertɑinen
  • Syllabification(key): mo‧nin‧ker‧tai‧nen

Adjective

moninkertainen (comparative moninkertaisempi, superlative moninkertaisin)

  1. multiple

Declension

Inflection of moninkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative moninkertainen moninkertaiset
genitive moninkertaisen moninkertaisten
moninkertaisien
partitive moninkertaista moninkertaisia
illative moninkertaiseen moninkertaisiin
singular plural
nominative moninkertainen moninkertaiset
accusative nom. moninkertainen moninkertaiset
gen. moninkertaisen
genitive moninkertaisen moninkertaisten
moninkertaisien
partitive moninkertaista moninkertaisia
inessive moninkertaisessa moninkertaisissa
elative moninkertaisesta moninkertaisista
illative moninkertaiseen moninkertaisiin
adessive moninkertaisella moninkertaisilla
ablative moninkertaiselta moninkertaisilta
allative moninkertaiselle moninkertaisille
essive moninkertaisena moninkertaisina
translative moninkertaiseksi moninkertaisiksi
abessive moninkertaisetta moninkertaisitta
instructive moninkertaisin
comitative moninkertaisine
Possessive forms of moninkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative moninkertaiseni moninkertaiseni
accusative nom. moninkertaiseni moninkertaiseni
gen. moninkertaiseni
genitive moninkertaiseni moninkertaisteni
moninkertaisieni
partitive moninkertaistani moninkertaisiani
inessive moninkertaisessani moninkertaisissani
elative moninkertaisestani moninkertaisistani
illative moninkertaiseeni moninkertaisiini
adessive moninkertaisellani moninkertaisillani
ablative moninkertaiseltani moninkertaisiltani
allative moninkertaiselleni moninkertaisilleni
essive moninkertaisenani moninkertaisinani
translative moninkertaisekseni moninkertaisikseni
abessive moninkertaisettani moninkertaisittani
instructive
comitative moninkertaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative moninkertaisesi moninkertaisesi
accusative nom. moninkertaisesi moninkertaisesi
gen. moninkertaisesi
genitive moninkertaisesi moninkertaistesi
moninkertaisiesi
partitive moninkertaistasi moninkertaisiasi
inessive moninkertaisessasi moninkertaisissasi
elative moninkertaisestasi moninkertaisistasi
illative moninkertaiseesi moninkertaisiisi
adessive moninkertaisellasi moninkertaisillasi
ablative moninkertaiseltasi moninkertaisiltasi
allative moninkertaisellesi moninkertaisillesi
essive moninkertaisenasi moninkertaisinasi
translative moninkertaiseksesi moninkertaisiksesi
abessive moninkertaisettasi moninkertaisittasi
instructive
comitative moninkertaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative moninkertaisemme moninkertaisemme
accusative nom. moninkertaisemme moninkertaisemme
gen. moninkertaisemme
genitive moninkertaisemme moninkertaistemme
moninkertaisiemme
partitive moninkertaistamme moninkertaisiamme
inessive moninkertaisessamme moninkertaisissamme
elative moninkertaisestamme moninkertaisistamme
illative moninkertaiseemme moninkertaisiimme
adessive moninkertaisellamme moninkertaisillamme
ablative moninkertaiseltamme moninkertaisiltamme
allative moninkertaisellemme moninkertaisillemme
essive moninkertaisenamme moninkertaisinamme
translative moninkertaiseksemme moninkertaisiksemme
abessive moninkertaisettamme moninkertaisittamme
instructive
comitative moninkertaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative moninkertaisenne moninkertaisenne
accusative nom. moninkertaisenne moninkertaisenne
gen. moninkertaisenne
genitive moninkertaisenne moninkertaistenne
moninkertaisienne
partitive moninkertaistanne moninkertaisianne
inessive moninkertaisessanne moninkertaisissanne
elative moninkertaisestanne moninkertaisistanne
illative moninkertaiseenne moninkertaisiinne
adessive moninkertaisellanne moninkertaisillanne
ablative moninkertaiseltanne moninkertaisiltanne
allative moninkertaisellenne moninkertaisillenne
essive moninkertaisenanne moninkertaisinanne
translative moninkertaiseksenne moninkertaisiksenne
abessive moninkertaisettanne moninkertaisittanne
instructive
comitative moninkertaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative moninkertaisensa moninkertaisensa
accusative nom. moninkertaisensa moninkertaisensa
gen. moninkertaisensa
genitive moninkertaisensa moninkertaistensa
moninkertaisiensa
partitive moninkertaistaan
moninkertaistansa
moninkertaisiaan
moninkertaisiansa
inessive moninkertaisessaan
moninkertaisessansa
moninkertaisissaan
moninkertaisissansa
elative moninkertaisestaan
moninkertaisestansa
moninkertaisistaan
moninkertaisistansa
illative moninkertaiseensa moninkertaisiinsa
adessive moninkertaisellaan
moninkertaisellansa
moninkertaisillaan
moninkertaisillansa
ablative moninkertaiseltaan
moninkertaiseltansa
moninkertaisiltaan
moninkertaisiltansa
allative moninkertaiselleen
moninkertaisellensa
moninkertaisilleen
moninkertaisillensa
essive moninkertaisenaan
moninkertaisenansa
moninkertaisinaan
moninkertaisinansa
translative moninkertaisekseen
moninkertaiseksensa
moninkertaisikseen
moninkertaisiksensa
abessive moninkertaisettaan
moninkertaisettansa
moninkertaisittaan
moninkertaisittansa
instructive
comitative moninkertaisineen
moninkertaisinensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.