monimutkainen

Finnish

Etymology

moni (many) + mutka (turn, curve, (figuratively) complication) + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmoniˌmutkɑi̯nen/, [ˈmo̞niˌmut̪kɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -utkɑinen
  • Syllabification(key): mo‧ni‧mut‧kai‧nen

Adjective

monimutkainen (comparative monimutkaisempi, superlative monimutkaisin)

  1. complex, complicated

Declension

Inflection of monimutkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monimutkainen monimutkaiset
genitive monimutkaisen monimutkaisten
monimutkaisien
partitive monimutkaista monimutkaisia
illative monimutkaiseen monimutkaisiin
singular plural
nominative monimutkainen monimutkaiset
accusative nom. monimutkainen monimutkaiset
gen. monimutkaisen
genitive monimutkaisen monimutkaisten
monimutkaisien
partitive monimutkaista monimutkaisia
inessive monimutkaisessa monimutkaisissa
elative monimutkaisesta monimutkaisista
illative monimutkaiseen monimutkaisiin
adessive monimutkaisella monimutkaisilla
ablative monimutkaiselta monimutkaisilta
allative monimutkaiselle monimutkaisille
essive monimutkaisena monimutkaisina
translative monimutkaiseksi monimutkaisiksi
abessive monimutkaisetta monimutkaisitta
instructive monimutkaisin
comitative monimutkaisine
Possessive forms of monimutkainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monimutkaiseni monimutkaiseni
accusative nom. monimutkaiseni monimutkaiseni
gen. monimutkaiseni
genitive monimutkaiseni monimutkaisteni
monimutkaisieni
partitive monimutkaistani monimutkaisiani
inessive monimutkaisessani monimutkaisissani
elative monimutkaisestani monimutkaisistani
illative monimutkaiseeni monimutkaisiini
adessive monimutkaisellani monimutkaisillani
ablative monimutkaiseltani monimutkaisiltani
allative monimutkaiselleni monimutkaisilleni
essive monimutkaisenani monimutkaisinani
translative monimutkaisekseni monimutkaisikseni
abessive monimutkaisettani monimutkaisittani
instructive
comitative monimutkaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monimutkaisesi monimutkaisesi
accusative nom. monimutkaisesi monimutkaisesi
gen. monimutkaisesi
genitive monimutkaisesi monimutkaistesi
monimutkaisiesi
partitive monimutkaistasi monimutkaisiasi
inessive monimutkaisessasi monimutkaisissasi
elative monimutkaisestasi monimutkaisistasi
illative monimutkaiseesi monimutkaisiisi
adessive monimutkaisellasi monimutkaisillasi
ablative monimutkaiseltasi monimutkaisiltasi
allative monimutkaisellesi monimutkaisillesi
essive monimutkaisenasi monimutkaisinasi
translative monimutkaiseksesi monimutkaisiksesi
abessive monimutkaisettasi monimutkaisittasi
instructive
comitative monimutkaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monimutkaisemme monimutkaisemme
accusative nom. monimutkaisemme monimutkaisemme
gen. monimutkaisemme
genitive monimutkaisemme monimutkaistemme
monimutkaisiemme
partitive monimutkaistamme monimutkaisiamme
inessive monimutkaisessamme monimutkaisissamme
elative monimutkaisestamme monimutkaisistamme
illative monimutkaiseemme monimutkaisiimme
adessive monimutkaisellamme monimutkaisillamme
ablative monimutkaiseltamme monimutkaisiltamme
allative monimutkaisellemme monimutkaisillemme
essive monimutkaisenamme monimutkaisinamme
translative monimutkaiseksemme monimutkaisiksemme
abessive monimutkaisettamme monimutkaisittamme
instructive
comitative monimutkaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monimutkaisenne monimutkaisenne
accusative nom. monimutkaisenne monimutkaisenne
gen. monimutkaisenne
genitive monimutkaisenne monimutkaistenne
monimutkaisienne
partitive monimutkaistanne monimutkaisianne
inessive monimutkaisessanne monimutkaisissanne
elative monimutkaisestanne monimutkaisistanne
illative monimutkaiseenne monimutkaisiinne
adessive monimutkaisellanne monimutkaisillanne
ablative monimutkaiseltanne monimutkaisiltanne
allative monimutkaisellenne monimutkaisillenne
essive monimutkaisenanne monimutkaisinanne
translative monimutkaiseksenne monimutkaisiksenne
abessive monimutkaisettanne monimutkaisittanne
instructive
comitative monimutkaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monimutkaisensa monimutkaisensa
accusative nom. monimutkaisensa monimutkaisensa
gen. monimutkaisensa
genitive monimutkaisensa monimutkaistensa
monimutkaisiensa
partitive monimutkaistaan
monimutkaistansa
monimutkaisiaan
monimutkaisiansa
inessive monimutkaisessaan
monimutkaisessansa
monimutkaisissaan
monimutkaisissansa
elative monimutkaisestaan
monimutkaisestansa
monimutkaisistaan
monimutkaisistansa
illative monimutkaiseensa monimutkaisiinsa
adessive monimutkaisellaan
monimutkaisellansa
monimutkaisillaan
monimutkaisillansa
ablative monimutkaiseltaan
monimutkaiseltansa
monimutkaisiltaan
monimutkaisiltansa
allative monimutkaiselleen
monimutkaisellensa
monimutkaisilleen
monimutkaisillensa
essive monimutkaisenaan
monimutkaisenansa
monimutkaisinaan
monimutkaisinansa
translative monimutkaisekseen
monimutkaiseksensa
monimutkaisikseen
monimutkaisiksensa
abessive monimutkaisettaan
monimutkaisettansa
monimutkaisittaan
monimutkaisittansa
instructive
comitative monimutkaisineen
monimutkaisinensa

Antonyms

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.