manikealainen

Finnish

Etymology

Latin Manichaeus + -lainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑnikeɑlɑi̯nen/, [ˈmɑ̝nik̟e̞ɑ̝ˌlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): ma‧ni‧ke‧a‧lai‧nen

Noun

manikealainen

  1. A Manichaean.

Declension

Inflection of manikealainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative manikealainen manikealaiset
genitive manikealaisen manikealaisten
manikealaisien
partitive manikealaista manikealaisia
illative manikealaiseen manikealaisiin
singular plural
nominative manikealainen manikealaiset
accusative nom. manikealainen manikealaiset
gen. manikealaisen
genitive manikealaisen manikealaisten
manikealaisien
partitive manikealaista manikealaisia
inessive manikealaisessa manikealaisissa
elative manikealaisesta manikealaisista
illative manikealaiseen manikealaisiin
adessive manikealaisella manikealaisilla
ablative manikealaiselta manikealaisilta
allative manikealaiselle manikealaisille
essive manikealaisena manikealaisina
translative manikealaiseksi manikealaisiksi
abessive manikealaisetta manikealaisitta
instructive manikealaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of manikealainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative manikealaiseni manikealaiseni
accusative nom. manikealaiseni manikealaiseni
gen. manikealaiseni
genitive manikealaiseni manikealaisteni
manikealaisieni
partitive manikealaistani manikealaisiani
inessive manikealaisessani manikealaisissani
elative manikealaisestani manikealaisistani
illative manikealaiseeni manikealaisiini
adessive manikealaisellani manikealaisillani
ablative manikealaiseltani manikealaisiltani
allative manikealaiselleni manikealaisilleni
essive manikealaisenani manikealaisinani
translative manikealaisekseni manikealaisikseni
abessive manikealaisettani manikealaisittani
instructive
comitative manikealaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative manikealaisesi manikealaisesi
accusative nom. manikealaisesi manikealaisesi
gen. manikealaisesi
genitive manikealaisesi manikealaistesi
manikealaisiesi
partitive manikealaistasi manikealaisiasi
inessive manikealaisessasi manikealaisissasi
elative manikealaisestasi manikealaisistasi
illative manikealaiseesi manikealaisiisi
adessive manikealaisellasi manikealaisillasi
ablative manikealaiseltasi manikealaisiltasi
allative manikealaisellesi manikealaisillesi
essive manikealaisenasi manikealaisinasi
translative manikealaiseksesi manikealaisiksesi
abessive manikealaisettasi manikealaisittasi
instructive
comitative manikealaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative manikealaisemme manikealaisemme
accusative nom. manikealaisemme manikealaisemme
gen. manikealaisemme
genitive manikealaisemme manikealaistemme
manikealaisiemme
partitive manikealaistamme manikealaisiamme
inessive manikealaisessamme manikealaisissamme
elative manikealaisestamme manikealaisistamme
illative manikealaiseemme manikealaisiimme
adessive manikealaisellamme manikealaisillamme
ablative manikealaiseltamme manikealaisiltamme
allative manikealaisellemme manikealaisillemme
essive manikealaisenamme manikealaisinamme
translative manikealaiseksemme manikealaisiksemme
abessive manikealaisettamme manikealaisittamme
instructive
comitative manikealaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative manikealaisenne manikealaisenne
accusative nom. manikealaisenne manikealaisenne
gen. manikealaisenne
genitive manikealaisenne manikealaistenne
manikealaisienne
partitive manikealaistanne manikealaisianne
inessive manikealaisessanne manikealaisissanne
elative manikealaisestanne manikealaisistanne
illative manikealaiseenne manikealaisiinne
adessive manikealaisellanne manikealaisillanne
ablative manikealaiseltanne manikealaisiltanne
allative manikealaisellenne manikealaisillenne
essive manikealaisenanne manikealaisinanne
translative manikealaiseksenne manikealaisiksenne
abessive manikealaisettanne manikealaisittanne
instructive
comitative manikealaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative manikealaisensa manikealaisensa
accusative nom. manikealaisensa manikealaisensa
gen. manikealaisensa
genitive manikealaisensa manikealaistensa
manikealaisiensa
partitive manikealaistaan
manikealaistansa
manikealaisiaan
manikealaisiansa
inessive manikealaisessaan
manikealaisessansa
manikealaisissaan
manikealaisissansa
elative manikealaisestaan
manikealaisestansa
manikealaisistaan
manikealaisistansa
illative manikealaiseensa manikealaisiinsa
adessive manikealaisellaan
manikealaisellansa
manikealaisillaan
manikealaisillansa
ablative manikealaiseltaan
manikealaiseltansa
manikealaisiltaan
manikealaisiltansa
allative manikealaiselleen
manikealaisellensa
manikealaisilleen
manikealaisillensa
essive manikealaisenaan
manikealaisenansa
manikealaisinaan
manikealaisinansa
translative manikealaisekseen
manikealaiseksensa
manikealaisikseen
manikealaisiksensa
abessive manikealaisettaan
manikealaisettansa
manikealaisittaan
manikealaisittansa
instructive
comitative manikealaisineen
manikealaisinensa

Adjective

manikealainen

  1. Manichaean

Declension

Inflection of manikealainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative manikealainen manikealaiset
genitive manikealaisen manikealaisten
manikealaisien
partitive manikealaista manikealaisia
illative manikealaiseen manikealaisiin
singular plural
nominative manikealainen manikealaiset
accusative nom. manikealainen manikealaiset
gen. manikealaisen
genitive manikealaisen manikealaisten
manikealaisien
partitive manikealaista manikealaisia
inessive manikealaisessa manikealaisissa
elative manikealaisesta manikealaisista
illative manikealaiseen manikealaisiin
adessive manikealaisella manikealaisilla
ablative manikealaiselta manikealaisilta
allative manikealaiselle manikealaisille
essive manikealaisena manikealaisina
translative manikealaiseksi manikealaisiksi
abessive manikealaisetta manikealaisitta
instructive manikealaisin
comitative manikealaisine
Possessive forms of manikealainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative manikealaiseni manikealaiseni
accusative nom. manikealaiseni manikealaiseni
gen. manikealaiseni
genitive manikealaiseni manikealaisteni
manikealaisieni
partitive manikealaistani manikealaisiani
inessive manikealaisessani manikealaisissani
elative manikealaisestani manikealaisistani
illative manikealaiseeni manikealaisiini
adessive manikealaisellani manikealaisillani
ablative manikealaiseltani manikealaisiltani
allative manikealaiselleni manikealaisilleni
essive manikealaisenani manikealaisinani
translative manikealaisekseni manikealaisikseni
abessive manikealaisettani manikealaisittani
instructive
comitative manikealaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative manikealaisesi manikealaisesi
accusative nom. manikealaisesi manikealaisesi
gen. manikealaisesi
genitive manikealaisesi manikealaistesi
manikealaisiesi
partitive manikealaistasi manikealaisiasi
inessive manikealaisessasi manikealaisissasi
elative manikealaisestasi manikealaisistasi
illative manikealaiseesi manikealaisiisi
adessive manikealaisellasi manikealaisillasi
ablative manikealaiseltasi manikealaisiltasi
allative manikealaisellesi manikealaisillesi
essive manikealaisenasi manikealaisinasi
translative manikealaiseksesi manikealaisiksesi
abessive manikealaisettasi manikealaisittasi
instructive
comitative manikealaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative manikealaisemme manikealaisemme
accusative nom. manikealaisemme manikealaisemme
gen. manikealaisemme
genitive manikealaisemme manikealaistemme
manikealaisiemme
partitive manikealaistamme manikealaisiamme
inessive manikealaisessamme manikealaisissamme
elative manikealaisestamme manikealaisistamme
illative manikealaiseemme manikealaisiimme
adessive manikealaisellamme manikealaisillamme
ablative manikealaiseltamme manikealaisiltamme
allative manikealaisellemme manikealaisillemme
essive manikealaisenamme manikealaisinamme
translative manikealaiseksemme manikealaisiksemme
abessive manikealaisettamme manikealaisittamme
instructive
comitative manikealaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative manikealaisenne manikealaisenne
accusative nom. manikealaisenne manikealaisenne
gen. manikealaisenne
genitive manikealaisenne manikealaistenne
manikealaisienne
partitive manikealaistanne manikealaisianne
inessive manikealaisessanne manikealaisissanne
elative manikealaisestanne manikealaisistanne
illative manikealaiseenne manikealaisiinne
adessive manikealaisellanne manikealaisillanne
ablative manikealaiseltanne manikealaisiltanne
allative manikealaisellenne manikealaisillenne
essive manikealaisenanne manikealaisinanne
translative manikealaiseksenne manikealaisiksenne
abessive manikealaisettanne manikealaisittanne
instructive
comitative manikealaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative manikealaisensa manikealaisensa
accusative nom. manikealaisensa manikealaisensa
gen. manikealaisensa
genitive manikealaisensa manikealaistensa
manikealaisiensa
partitive manikealaistaan
manikealaistansa
manikealaisiaan
manikealaisiansa
inessive manikealaisessaan
manikealaisessansa
manikealaisissaan
manikealaisissansa
elative manikealaisestaan
manikealaisestansa
manikealaisistaan
manikealaisistansa
illative manikealaiseensa manikealaisiinsa
adessive manikealaisellaan
manikealaisellansa
manikealaisillaan
manikealaisillansa
ablative manikealaiseltaan
manikealaiseltansa
manikealaisiltaan
manikealaisiltansa
allative manikealaiselleen
manikealaisellensa
manikealaisilleen
manikealaisillensa
essive manikealaisenaan
manikealaisenansa
manikealaisinaan
manikealaisinansa
translative manikealaisekseen
manikealaiseksensa
manikealaisikseen
manikealaisiksensa
abessive manikealaisettaan
manikealaisettansa
manikealaisittaan
manikealaisittansa
instructive
comitative manikealaisineen
manikealaisinensa

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.