maailmankello

Finnish

Etymology

maailman + kello

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑː(ˌ)ilmɑnˌkelːo/, [ˈmɑ̝ː(ˌ)ilmɑ̝ŋˌk̟e̞lːo̞]
  • Rhymes: -elːo
  • Syllabification(key): maa‧il‧man‧kel‧lo

Noun

maailmankello

  1. world time clock

Declension

Inflection of maailmankello (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative maailmankello maailmankellot
genitive maailmankellon maailmankellojen
partitive maailmankelloa maailmankelloja
illative maailmankelloon maailmankelloihin
singular plural
nominative maailmankello maailmankellot
accusative nom. maailmankello maailmankellot
gen. maailmankellon
genitive maailmankellon maailmankellojen
partitive maailmankelloa maailmankelloja
inessive maailmankellossa maailmankelloissa
elative maailmankellosta maailmankelloista
illative maailmankelloon maailmankelloihin
adessive maailmankellolla maailmankelloilla
ablative maailmankellolta maailmankelloilta
allative maailmankellolle maailmankelloille
essive maailmankellona maailmankelloina
translative maailmankelloksi maailmankelloiksi
abessive maailmankellotta maailmankelloitta
instructive maailmankelloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of maailmankello (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankelloni maailmankelloni
accusative nom. maailmankelloni maailmankelloni
gen. maailmankelloni
genitive maailmankelloni maailmankellojeni
partitive maailmankelloani maailmankellojani
inessive maailmankellossani maailmankelloissani
elative maailmankellostani maailmankelloistani
illative maailmankellooni maailmankelloihini
adessive maailmankellollani maailmankelloillani
ablative maailmankelloltani maailmankelloiltani
allative maailmankellolleni maailmankelloilleni
essive maailmankellonani maailmankelloinani
translative maailmankellokseni maailmankelloikseni
abessive maailmankellottani maailmankelloittani
instructive
comitative maailmankelloineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankellosi maailmankellosi
accusative nom. maailmankellosi maailmankellosi
gen. maailmankellosi
genitive maailmankellosi maailmankellojesi
partitive maailmankelloasi maailmankellojasi
inessive maailmankellossasi maailmankelloissasi
elative maailmankellostasi maailmankelloistasi
illative maailmankelloosi maailmankelloihisi
adessive maailmankellollasi maailmankelloillasi
ablative maailmankelloltasi maailmankelloiltasi
allative maailmankellollesi maailmankelloillesi
essive maailmankellonasi maailmankelloinasi
translative maailmankelloksesi maailmankelloiksesi
abessive maailmankellottasi maailmankelloittasi
instructive
comitative maailmankelloinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankellomme maailmankellomme
accusative nom. maailmankellomme maailmankellomme
gen. maailmankellomme
genitive maailmankellomme maailmankellojemme
partitive maailmankelloamme maailmankellojamme
inessive maailmankellossamme maailmankelloissamme
elative maailmankellostamme maailmankelloistamme
illative maailmankelloomme maailmankelloihimme
adessive maailmankellollamme maailmankelloillamme
ablative maailmankelloltamme maailmankelloiltamme
allative maailmankellollemme maailmankelloillemme
essive maailmankellonamme maailmankelloinamme
translative maailmankelloksemme maailmankelloiksemme
abessive maailmankellottamme maailmankelloittamme
instructive
comitative maailmankelloinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankellonne maailmankellonne
accusative nom. maailmankellonne maailmankellonne
gen. maailmankellonne
genitive maailmankellonne maailmankellojenne
partitive maailmankelloanne maailmankellojanne
inessive maailmankellossanne maailmankelloissanne
elative maailmankellostanne maailmankelloistanne
illative maailmankelloonne maailmankelloihinne
adessive maailmankellollanne maailmankelloillanne
ablative maailmankelloltanne maailmankelloiltanne
allative maailmankellollenne maailmankelloillenne
essive maailmankellonanne maailmankelloinanne
translative maailmankelloksenne maailmankelloiksenne
abessive maailmankellottanne maailmankelloittanne
instructive
comitative maailmankelloinenne
third-person possessor
singular plural
nominative maailmankellonsa maailmankellonsa
accusative nom. maailmankellonsa maailmankellonsa
gen. maailmankellonsa
genitive maailmankellonsa maailmankellojensa
partitive maailmankelloaan
maailmankelloansa
maailmankellojaan
maailmankellojansa
inessive maailmankellossaan
maailmankellossansa
maailmankelloissaan
maailmankelloissansa
elative maailmankellostaan
maailmankellostansa
maailmankelloistaan
maailmankelloistansa
illative maailmankelloonsa maailmankelloihinsa
adessive maailmankellollaan
maailmankellollansa
maailmankelloillaan
maailmankelloillansa
ablative maailmankelloltaan
maailmankelloltansa
maailmankelloiltaan
maailmankelloiltansa
allative maailmankellolleen
maailmankellollensa
maailmankelloilleen
maailmankelloillensa
essive maailmankellonaan
maailmankellonansa
maailmankelloinaan
maailmankelloinansa
translative maailmankellokseen
maailmankelloksensa
maailmankelloikseen
maailmankelloiksensa
abessive maailmankellottaan
maailmankellottansa
maailmankelloittaan
maailmankelloittansa
instructive
comitative maailmankelloineen
maailmankelloinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.