mönkiä

Finnish

Etymology

Unknown

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmøŋkiæˣ/, [ˈmø̞ŋk̟iæ(ʔ)]
  • Rhymes: -øŋkiæ
  • Syllabification(key): mön‧ki‧ä

Verb

mönkiä

  1. to crawl

Conjugation

Inflection of mönkiä (Kotus type 61*G/sallia, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. möngin en möngi 1st sing. olen mönkinyt en ole mönkinyt
2nd sing. möngit et möngi 2nd sing. olet mönkinyt et ole mönkinyt
3rd sing. mönkii ei möngi 3rd sing. on mönkinyt ei ole mönkinyt
1st plur. möngimme emme möngi 1st plur. olemme mönkineet emme ole mönkineet
2nd plur. möngitte ette möngi 2nd plur. olette mönkineet ette ole mönkineet
3rd plur. mönkivät eivät möngi 3rd plur. ovat mönkineet eivät ole mönkineet
passive möngitään ei möngitä passive on möngitty ei ole möngitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. möngin en mönkinyt 1st sing. olin mönkinyt en ollut mönkinyt
2nd sing. möngit et mönkinyt 2nd sing. olit mönkinyt et ollut mönkinyt
3rd sing. mönki ei mönkinyt 3rd sing. oli mönkinyt ei ollut mönkinyt
1st plur. möngimme emme mönkineet 1st plur. olimme mönkineet emme olleet mönkineet
2nd plur. möngitte ette mönkineet 2nd plur. olitte mönkineet ette olleet mönkineet
3rd plur. mönkivät eivät mönkineet 3rd plur. olivat mönkineet eivät olleet mönkineet
passive möngittiin ei möngitty passive oli möngitty ei ollut möngitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mönkisin en mönkisi 1st sing. olisin mönkinyt en olisi mönkinyt
2nd sing. mönkisit et mönkisi 2nd sing. olisit mönkinyt et olisi mönkinyt
3rd sing. mönkisi ei mönkisi 3rd sing. olisi mönkinyt ei olisi mönkinyt
1st plur. mönkisimme emme mönkisi 1st plur. olisimme mönkineet emme olisi mönkineet
2nd plur. mönkisitte ette mönkisi 2nd plur. olisitte mönkineet ette olisi mönkineet
3rd plur. mönkisivät eivät mönkisi 3rd plur. olisivat mönkineet eivät olisi mönkineet
passive möngittäisiin ei möngittäisi passive olisi möngitty ei olisi möngitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. möngi älä möngi 2nd sing.
3rd sing. mönkiköön älköön mönkikö 3rd sing. olkoon mönkinyt älköön olko mönkinyt
1st plur. mönkikäämme älkäämme mönkikö 1st plur.
2nd plur. mönkikää älkää mönkikö 2nd plur.
3rd plur. mönkikööt älkööt mönkikö 3rd plur. olkoot mönkineet älkööt olko mönkineet
passive möngittäköön älköön möngittäkö passive olkoon möngitty älköön olko möngitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mönkinen en mönkine 1st sing. lienen mönkinyt en liene mönkinyt
2nd sing. mönkinet et mönkine 2nd sing. lienet mönkinyt et liene mönkinyt
3rd sing. mönkinee ei mönkine 3rd sing. lienee mönkinyt ei liene mönkinyt
1st plur. mönkinemme emme mönkine 1st plur. lienemme mönkineet emme liene mönkineet
2nd plur. mönkinette ette mönkine 2nd plur. lienette mönkineet ette liene mönkineet
3rd plur. mönkinevät eivät mönkine 3rd plur. lienevät mönkineet eivät liene mönkineet
passive möngittäneen ei möngittäne passive lienee möngitty ei liene möngitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mönkiä present mönkivä möngittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mönkiäkseni mönkiäksemme
2nd mönkiäksesi mönkiäksenne
3rd mönkiäkseen
mönkiäksensä
past mönkinyt möngitty
2nd inessive2 mönkiessä möngittäessä agent3 mönkimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mönkiessäni mönkiessämme
2nd mönkiessäsi mönkiessänne
3rd mönkiessään
mönkiessänsä
negative mönkimätön
instructive mönkien 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive mönkimässä
elative mönkimästä
illative mönkimään
adessive mönkimällä
abessive mönkimättä
instructive mönkimän möngittämän
4th4 verbal noun mönkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mönkimäisilläni mönkimäisillämme
2nd mönkimäisilläsi mönkimäisillänne
3rd mönkimäisillään
mönkimäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.