loppusointuinen

Finnish

Etymology

loppusointu + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlopːuˌsoi̯ntui̯nen/, [ˈlo̞pːuˌs̠o̞i̯n̪t̪ui̯ne̞n]
  • Rhymes: -ointuinen
  • Syllabification(key): lop‧pu‧soin‧tui‧nen

Adjective

loppusointuinen

  1. Synonym of loppusoinnullinen

Declension

Inflection of loppusointuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative loppusointuinen loppusointuiset
genitive loppusointuisen loppusointuisten
loppusointuisien
partitive loppusointuista loppusointuisia
illative loppusointuiseen loppusointuisiin
singular plural
nominative loppusointuinen loppusointuiset
accusative nom. loppusointuinen loppusointuiset
gen. loppusointuisen
genitive loppusointuisen loppusointuisten
loppusointuisien
partitive loppusointuista loppusointuisia
inessive loppusointuisessa loppusointuisissa
elative loppusointuisesta loppusointuisista
illative loppusointuiseen loppusointuisiin
adessive loppusointuisella loppusointuisilla
ablative loppusointuiselta loppusointuisilta
allative loppusointuiselle loppusointuisille
essive loppusointuisena loppusointuisina
translative loppusointuiseksi loppusointuisiksi
instructive loppusointuisin
abessive loppusointuisetta loppusointuisitta
comitative loppusointuisine
Possessive forms of loppusointuinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative loppusointuiseni loppusointuiseni
accusative nom. loppusointuiseni loppusointuiseni
gen. loppusointuiseni
genitive loppusointuiseni loppusointuisteni
loppusointuisieni
partitive loppusointuistani loppusointuisiani
inessive loppusointuisessani loppusointuisissani
elative loppusointuisestani loppusointuisistani
illative loppusointuiseeni loppusointuisiini
adessive loppusointuisellani loppusointuisillani
ablative loppusointuiseltani loppusointuisiltani
allative loppusointuiselleni loppusointuisilleni
essive loppusointuisenani loppusointuisinani
translative loppusointuisekseni loppusointuisikseni
instructive
abessive loppusointuisettani loppusointuisittani
comitative loppusointuisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative loppusointuisesi loppusointuisesi
accusative nom. loppusointuisesi loppusointuisesi
gen. loppusointuisesi
genitive loppusointuisesi loppusointuistesi
loppusointuisiesi
partitive loppusointuistasi loppusointuisiasi
inessive loppusointuisessasi loppusointuisissasi
elative loppusointuisestasi loppusointuisistasi
illative loppusointuiseesi loppusointuisiisi
adessive loppusointuisellasi loppusointuisillasi
ablative loppusointuiseltasi loppusointuisiltasi
allative loppusointuisellesi loppusointuisillesi
essive loppusointuisenasi loppusointuisinasi
translative loppusointuiseksesi loppusointuisiksesi
instructive
abessive loppusointuisettasi loppusointuisittasi
comitative loppusointuisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative loppusointuisemme loppusointuisemme
accusative nom. loppusointuisemme loppusointuisemme
gen. loppusointuisemme
genitive loppusointuisemme loppusointuistemme
loppusointuisiemme
partitive loppusointuistamme loppusointuisiamme
inessive loppusointuisessamme loppusointuisissamme
elative loppusointuisestamme loppusointuisistamme
illative loppusointuiseemme loppusointuisiimme
adessive loppusointuisellamme loppusointuisillamme
ablative loppusointuiseltamme loppusointuisiltamme
allative loppusointuisellemme loppusointuisillemme
essive loppusointuisenamme loppusointuisinamme
translative loppusointuiseksemme loppusointuisiksemme
instructive
abessive loppusointuisettamme loppusointuisittamme
comitative loppusointuisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative loppusointuisenne loppusointuisenne
accusative nom. loppusointuisenne loppusointuisenne
gen. loppusointuisenne
genitive loppusointuisenne loppusointuistenne
loppusointuisienne
partitive loppusointuistanne loppusointuisianne
inessive loppusointuisessanne loppusointuisissanne
elative loppusointuisestanne loppusointuisistanne
illative loppusointuiseenne loppusointuisiinne
adessive loppusointuisellanne loppusointuisillanne
ablative loppusointuiseltanne loppusointuisiltanne
allative loppusointuisellenne loppusointuisillenne
essive loppusointuisenanne loppusointuisinanne
translative loppusointuiseksenne loppusointuisiksenne
instructive
abessive loppusointuisettanne loppusointuisittanne
comitative loppusointuisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative loppusointuisensa loppusointuisensa
accusative nom. loppusointuisensa loppusointuisensa
gen. loppusointuisensa
genitive loppusointuisensa loppusointuistensa
loppusointuisiensa
partitive loppusointuistaan
loppusointuistansa
loppusointuisiaan
loppusointuisiansa
inessive loppusointuisessaan
loppusointuisessansa
loppusointuisissaan
loppusointuisissansa
elative loppusointuisestaan
loppusointuisestansa
loppusointuisistaan
loppusointuisistansa
illative loppusointuiseensa loppusointuisiinsa
adessive loppusointuisellaan
loppusointuisellansa
loppusointuisillaan
loppusointuisillansa
ablative loppusointuiseltaan
loppusointuiseltansa
loppusointuisiltaan
loppusointuisiltansa
allative loppusointuiselleen
loppusointuisellensa
loppusointuisilleen
loppusointuisillensa
essive loppusointuisenaan
loppusointuisenansa
loppusointuisinaan
loppusointuisinansa
translative loppusointuisekseen
loppusointuiseksensa
loppusointuisikseen
loppusointuisiksensa
instructive
abessive loppusointuisettaan
loppusointuisettansa
loppusointuisittaan
loppusointuisittansa
comitative loppusointuisineen
loppusointuisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.