limitin

Catalan

Verb

limitin

  1. inflection of limitar:
    1. third-person plural present subjunctive
    2. third-person plural imperative

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlimitin/, [ˈlimit̪in]
  • Rhymes: -imitin
  • Syllabification(key): li‧mi‧tin

Etymology 1

limittää + -in

Noun

limitin

  1. multiplexer
Declension
Inflection of limitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative limitin limittimet
genitive limittimen limittimien
limitinten
partitive limitintä limittimiä
illative limittimeen limittimiin
singular plural
nominative limitin limittimet
accusative nom. limitin limittimet
gen. limittimen
genitive limittimen limittimien
limitinten
partitive limitintä limittimiä
inessive limittimessä limittimissä
elative limittimestä limittimistä
illative limittimeen limittimiin
adessive limittimellä limittimillä
ablative limittimeltä limittimiltä
allative limittimelle limittimille
essive limittimenä limittiminä
translative limittimeksi limittimiksi
abessive limittimettä limittimittä
instructive limittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of limitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative limittimeni limittimeni
accusative nom. limittimeni limittimeni
gen. limittimeni
genitive limittimeni limittimieni
limitinteni
partitive limitintäni limittimiäni
inessive limittimessäni limittimissäni
elative limittimestäni limittimistäni
illative limittimeeni limittimiini
adessive limittimelläni limittimilläni
ablative limittimeltäni limittimiltäni
allative limittimelleni limittimilleni
essive limittimenäni limittiminäni
translative limittimekseni limittimikseni
abessive limittimettäni limittimittäni
instructive
comitative limittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative limittimesi limittimesi
accusative nom. limittimesi limittimesi
gen. limittimesi
genitive limittimesi limittimiesi
limitintesi
partitive limitintäsi limittimiäsi
inessive limittimessäsi limittimissäsi
elative limittimestäsi limittimistäsi
illative limittimeesi limittimiisi
adessive limittimelläsi limittimilläsi
ablative limittimeltäsi limittimiltäsi
allative limittimellesi limittimillesi
essive limittimenäsi limittiminäsi
translative limittimeksesi limittimiksesi
abessive limittimettäsi limittimittäsi
instructive
comitative limittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative limittimemme limittimemme
accusative nom. limittimemme limittimemme
gen. limittimemme
genitive limittimemme limittimiemme
limitintemme
partitive limitintämme limittimiämme
inessive limittimessämme limittimissämme
elative limittimestämme limittimistämme
illative limittimeemme limittimiimme
adessive limittimellämme limittimillämme
ablative limittimeltämme limittimiltämme
allative limittimellemme limittimillemme
essive limittimenämme limittiminämme
translative limittimeksemme limittimiksemme
abessive limittimettämme limittimittämme
instructive
comitative limittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative limittimenne limittimenne
accusative nom. limittimenne limittimenne
gen. limittimenne
genitive limittimenne limittimienne
limitintenne
partitive limitintänne limittimiänne
inessive limittimessänne limittimissänne
elative limittimestänne limittimistänne
illative limittimeenne limittimiinne
adessive limittimellänne limittimillänne
ablative limittimeltänne limittimiltänne
allative limittimellenne limittimillenne
essive limittimenänne limittiminänne
translative limittimeksenne limittimiksenne
abessive limittimettänne limittimittänne
instructive
comitative limittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative limittimensä limittimensä
accusative nom. limittimensä limittimensä
gen. limittimensä
genitive limittimensä limittimiensä
limitintensä
partitive limitintään
limitintänsä
limittimiään
limittimiänsä
inessive limittimessään
limittimessänsä
limittimissään
limittimissänsä
elative limittimestään
limittimestänsä
limittimistään
limittimistänsä
illative limittimeensä limittimiinsä
adessive limittimellään
limittimellänsä
limittimillään
limittimillänsä
ablative limittimeltään
limittimeltänsä
limittimiltään
limittimiltänsä
allative limittimelleen
limittimellensä
limittimilleen
limittimillensä
essive limittimenään
limittimenänsä
limittiminään
limittiminänsä
translative limittimekseen
limittimeksensä
limittimikseen
limittimiksensä
abessive limittimettään
limittimettänsä
limittimittään
limittimittänsä
instructive
comitative limittimineen
limittiminensä

Further reading

Verb

limitin

  1. first-person singular past indicative of limittää
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.