liirtää

Finnish

Etymology 1

Alteration of liirata with the suffix replaced (-ata > -tää), possibly with influence from liitää.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈliːrtæːˣ/, [ˈliːrt̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -iːrtæː
  • Syllabification(key): liir‧tää

Verb

liirtää

  1. (intransitive) to skid
Conjugation
Inflection of liirtää (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liirrän en liirrä 1st sing. olen liirtänyt en ole liirtänyt
2nd sing. liirrät et liirrä 2nd sing. olet liirtänyt et ole liirtänyt
3rd sing. liirtää ei liirrä 3rd sing. on liirtänyt ei ole liirtänyt
1st plur. liirrämme emme liirrä 1st plur. olemme liirtäneet emme ole liirtäneet
2nd plur. liirrätte ette liirrä 2nd plur. olette liirtäneet ette ole liirtäneet
3rd plur. liirtävät eivät liirrä 3rd plur. ovat liirtäneet eivät ole liirtäneet
passive liirretään ei liirretä passive on liirretty ei ole liirretty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liirsin en liirtänyt 1st sing. olin liirtänyt en ollut liirtänyt
2nd sing. liirsit et liirtänyt 2nd sing. olit liirtänyt et ollut liirtänyt
3rd sing. liirsi ei liirtänyt 3rd sing. oli liirtänyt ei ollut liirtänyt
1st plur. liirsimme emme liirtäneet 1st plur. olimme liirtäneet emme olleet liirtäneet
2nd plur. liirsitte ette liirtäneet 2nd plur. olitte liirtäneet ette olleet liirtäneet
3rd plur. liirsivät eivät liirtäneet 3rd plur. olivat liirtäneet eivät olleet liirtäneet
passive liirrettiin ei liirretty passive oli liirretty ei ollut liirretty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liirtäisin en liirtäisi 1st sing. olisin liirtänyt en olisi liirtänyt
2nd sing. liirtäisit et liirtäisi 2nd sing. olisit liirtänyt et olisi liirtänyt
3rd sing. liirtäisi ei liirtäisi 3rd sing. olisi liirtänyt ei olisi liirtänyt
1st plur. liirtäisimme emme liirtäisi 1st plur. olisimme liirtäneet emme olisi liirtäneet
2nd plur. liirtäisitte ette liirtäisi 2nd plur. olisitte liirtäneet ette olisi liirtäneet
3rd plur. liirtäisivät eivät liirtäisi 3rd plur. olisivat liirtäneet eivät olisi liirtäneet
passive liirrettäisiin ei liirrettäisi passive olisi liirretty ei olisi liirretty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. liirrä älä liirrä 2nd sing.
3rd sing. liirtäköön älköön liirtäkö 3rd sing. olkoon liirtänyt älköön olko liirtänyt
1st plur. liirtäkäämme älkäämme liirtäkö 1st plur.
2nd plur. liirtäkää älkää liirtäkö 2nd plur.
3rd plur. liirtäkööt älkööt liirtäkö 3rd plur. olkoot liirtäneet älkööt olko liirtäneet
passive liirrettäköön älköön liirrettäkö passive olkoon liirretty älköön olko liirretty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liirtänen en liirtäne 1st sing. lienen liirtänyt en liene liirtänyt
2nd sing. liirtänet et liirtäne 2nd sing. lienet liirtänyt et liene liirtänyt
3rd sing. liirtänee ei liirtäne 3rd sing. lienee liirtänyt ei liene liirtänyt
1st plur. liirtänemme emme liirtäne 1st plur. lienemme liirtäneet emme liene liirtäneet
2nd plur. liirtänette ette liirtäne 2nd plur. lienette liirtäneet ette liene liirtäneet
3rd plur. liirtänevät eivät liirtäne 3rd plur. lienevät liirtäneet eivät liene liirtäneet
passive liirrettäneen ei liirrettäne passive lienee liirretty ei liene liirretty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st liirtää present liirtävä liirrettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liirtääkseni liirtääksemme
2nd liirtääksesi liirtääksenne
3rd liirtääkseen
liirtääksensä
past liirtänyt liirretty
2nd inessive2 liirtäessä liirrettäessä agent3 liirtämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liirtäessäni liirtäessämme
2nd liirtäessäsi liirtäessänne
3rd liirtäessään
liirtäessänsä
negative liirtämätön
instructive liirtäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form liirtää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive liirtämässä
elative liirtämästä
illative liirtämään
adessive liirtämällä
abessive liirtämättä
instructive liirtämän liirrettämän
4th4 verbal noun liirtäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liirtämäisilläni liirtämäisillämme
2nd liirtämäisilläsi liirtämäisillänne
3rd liirtämäisillään
liirtämäisillänsä
Derived terms

Further reading

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈliːrtæː/, [ˈliːrt̪æː]
  • Rhymes: -iːrtæː
  • Syllabification(key): liir‧tää

Verb

liirtää

  1. third-person singular present indicative of liirtää
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.